Lifestyle - Kaksplus.fi

Venytysliikkeitä kannattaa tehdä raskausaikana, sillä kehossa tapahtuvat ryhtimuutokset saavat sen helposti jäykistymään. Tyypillisesti raskausaikana kiristyviä lihaksia ovat erityisesti lonkankoukistajat, pakarat, reisilihakset ja rintalihakset.

Venyttely on hyvä keino vetreyttää jäykistynyttä kehoa, mutta myös rentouttaa sitä. Rauhallinen palleahengitys yhdistettynä oikeanlaiseen venyttelyyn auttaa rentouttamaan myös mieltä.

Oikeanlainen ja huolellinen venyttelytekniikka on odottajalle erityisen tärkeä, sillä raskausaikana erittyvän relaksiinihormonin vuoksi tukikudokset löystyvät. Venytykset on tästä syystä hyvä malttaa pitää riittävän kevyinä ja pehmeinä.

Venyttelyyn yhdistetty palleahengitys auttaa puolestaan lievittämään kehossa mahdollisesti olevia kipuja, aktivoi selän syviä tukilihaksia, parantaa liikkuvuutta ja alentaa kehon stressihormonien määrää kehossa.

Palleahengitys on pinnallista rintakehän yläosan hengitystä hitaampaa ja syvempää. Palleahengitystä voi harjoitella sellaisenaan, mutta myös yhdistää omaan venyttelyharjoitteluun, kuten tässä harjoituksessa. Palleahengityksessä on tärkeää tuntea hengitys vatsassa asti. Samalla rintakehän yläosan tulisi olla rentona.

1. Takareiden venytys

Nosta toinen jalka pienelle korokkeelle, kuten tuolille tai jakkaralle, vartalon etupuolelle. Vie lantio taakse selkä suorana. Nojaa käsien avulla eteenpäin. Ota joko reidestä tai korokkeesta kiinni.

Huomioi vatsasi koko venytyksessä.

Tunne venytys erityisesti takareiden keskiosassa. Jos sinulla on jo ennen raskautta ollut yliliikkuvuutta tai huomaat nyt, että polvesi menee venytyksen aikana takalukkoon, pehmennä sitä kevyesti.

Pidä venytys noin 20–30 sekuntia. Hengitä samalla rauhallisesti sisään ja ulos. Vaihda toinen puoli.

2. Venytysliikkeitä raskauteen: Lonkankoukistajat

Seiso lantionlevyisessä haara-asennossa. Astu toisella jalalla suoraan taaksepäin.

Käännä lantio eteen ja hieman ylös siten, että tunnet venytyksen takimmaisen jalan lonkankoukistajissa. Tarvittaessa voit ajatella työntäväsi etummaisella jalalla hieman vastaan taaksepäin.

Tuo lopuksi takimmaisen jalan puoleinen käsi kohti kattoa ja kallista kevyesti kylkeä pidentäen sivulle.

Pidä venytys 20–30 sekuntia ja hengitä rauhallisesti. Vaihda toinen puoli.

3. Pakaran venytys seisten korokkeella

Tuo jalka korokkeen, kuten keittiön pöydän päälle. Koukista jalka ja varmista, että rintakehäsi, napasi ja lantiosi osoittavat eteenpäin. Polvessa ei saa tuntua ikinä kipua. Voit tarvittaessa hakea parempaa asentoa itsellesi muuttamalla jalan polvikulmaa.

Nojaa käsillä koroketta vasten. Anna vartalon kallistua kevyesti eteenpäin käsien avulla. Huomioi tässäkin vatsasi koko, älä mene liian syvälle.

Pidä venytysliike 20–30 sekuntia samalla rauhallisesti hengittäen. Vaihda toinen jalka.

Lue myös: Vaivaavatko levottomat jalat raskausaikana? Näin pärjäät niiden kanssa

4. Rintalihasvenytys seinää vasten

Asetu seisomaan seinän viereen kylki edellä. Nosta seinän puoleinen käsi ylös koukussa. Kyynärpää on noin hartian korkeudella.

Kierrä vartaloa poispäin seinästä. Jää kohtaan, jossa tunnet kevyen venytyksen rintalihaksessa.

Pidä venytys 20–30 sekuntia rauhallisesti hengittäen. Muista rentouttaa venytyksen aikana hartiat alas. Voit halutessasi uloshengityksellä ajatella huokaisevasi hartioitasi alaspäin.

5. Venytysliikkeitä raskauteen: Etureisi kylkimakuulla

Asetu lopuksi kylkimakuulle sängylle tai lattialle. Koukista päällimmäinen jalka ja ota kädellä kiinni. Pidä kuitenkin reidet lähellä toisiaan. Alakäsi voi olla pään alla tyynynäsi.

Vie kantapäätä kevyesti kohti pakaraa käden avulla. Ojenna samaan aikaan lantiota eteenpäin ja ylös.

Pidä venytysliike 20–30 sekuntia ja hengitä rauhallisesti. Vaihda toinen puoli.

Lähteet: FAF Personal Trainer Päivi Pelkonen, Selkäkanava, Jyväskylän terveyspalvelut

Kotona taaperoikäinen ei saa sokerisia herkkuja tai ylimääräisiä välipaloja, mutta mummolassa keksejä nakerretaan senkin edestä. Ongelma lienee tuttu monille nykyvanhemmille. Miten saisi mummin ja vaarin ymmärtämään, etteivät herkut ja jatkuva napostelu ei ole hyväksi hampaille?

Esimerkiksi Espoon kaupungin hammashoidossa on nähty jo pitkään tarve vastata pulmaan. Pienten lasten hammastarkastuksissa vanhemmat saavat käsiinsä nimenomaan isovanhemmille ja muille läheisille suunnatun kirjeen, jossa muistutetaan muun muassa terveellisen ruokavalion merkityksestä suun terveydelle.

Kirje syntyi vanhempien tarpeesta

Kirje on ollut käytössä jo kymmenkunta vuotta. Se sai alkunsa puhtaasti vanhempien tarpeesta.

– Hyvin usein vanhemmat huokaisevat vastaanotolla, että kunpa mummo ja vaari pitäisivät lapsen hampaista huolta. Monet ovat saaneet omilta vanhemmiltaan paljon apua lastenhoidossa eivätkä siksi oikein kehtaa sanoa asiasta tiukasti, kertoo 20 vuotta pikkulasten hammastarkastuksia tehnyt terveydenedistämishammashoitaja Anna-Mari Kyläkallio Espoon hammashoidosta.

Kun muistutus hammasterveydestä ja siihen vaikuttavista seikoista tulee asiantuntijataholta, Kyläkallio uskoo sen tehoavan ainakin osaan isovanhemmista.

– Se voi toimia vähän kuin viestinä ulkopuoliselta auktoriteetilta. Lasta voi rakastaa niin monilla muilla tavoilla kuin herkkuja antamalla. Voi vaikka tehdä jotain kivaa yhdessä.

Painoarvolla voi olla suuri ero siitä riippuen, esittääkö tietoa vaikkapa miniä vai ulkopuolinen auktoriteetti.

Porkkanakin aiheuttaa happohyökkäyksen

Varsinaiset sokeriherkut eivät kuitenkaan ole Kyläkallion tuntuman mukaan niin yleinen ongelma kuin muu napostelu. Joskus isovanhempien voi olla vaikea hahmottaa, että sinänsä terveellisetkin välipalat ovat hampaille huonoksi, jos niitä tarjotaan lapselle yhtenään.

Porkkanakin aiheuttaa suussa happohyökkäyksen, eivätkä hampaat kestä kuin noin 5–6 päivittäistä hyökkäystä.

– Pitäisi olla kunnolliset, 3–4 tunnin ruokailuvälit. Janojuomaksi lapselle tulisi tarjota vettä – eikä edes sitä mummon mehua, Kyläkallio toteaa.

Isovanhemmille suunnatussa kirjeessä kerrotaan muistakin suun terveyteen vaikuttavista seikoista. Siinä kerrataan muun muassa se, että vastasyntyneellä ei ole suussaan hampaiden reikiintymistä aiheuttavaa bakteeria, vaan se päätyy lapselle aina tartunnan kautta.

Siksi on tärkeä välttää sylkikontaktia lapsen kanssa. Lasta voi suukotella poskelle huulten sijaan ja antaa tälle aina omat ruokailuvälineet.

”Ihanaa, kun on tällainen kirje”

Kyläkallion mukaan isovanhempien valveutuneisuus hammasasioissa on hyvinkin kaksijakoinen: toisilla on paljon tietoa suun terveydestä, toiset taas eivät niin ahkerasti päivitä tietojaan.

– Osa on ehkä huonoja hyväksymään sitä, että aika on muuttunut ja tietoa tullut lisää. Asian myöntäminen olisi samalla tavallaan tunnustus, että on ehkä itse aikoinaan tartuttanut reikiä aiheuttavan bakteerin omalle lapselleen. Vähättely voi olla vähän kuin pakokeino, Kyläkallio pohtii.

Jos hammasterveys on perheellä hyvin hallussa isovanhempia myöten, ei Kyläkallio silloin yleensä anna kirjettä vanhemmille. Hän kertoo kuulostelevansa tilannetta perhekohtaisesti lapsen 1- ja 3-vuotistarkastuksissa.

– Monet kuitenkin kokevat sen tarpeelliseksi ja ovat sanoneetkin, että ihanaa kun on tällainen kirje, Kyläkallio kertoo.

Todellinen vaikuttamisen mahdollisuus

Perhekohtaista on myös se, kuinka suuri rooli lapsen hammasterveydessä isovanhemmilla ylipäätään on. Jos lapsi tapaa isovanhempiaan kahdesti vuodessa, ei mummon tai vaarin tarjoamilla herkuilla ole kovinkaan suurta merkitystä kokonaisuuden kannalta.

Mutta jos isovanhemmat ovat kiinteästi mukana lapsen arjessa, heillä voi olla hyvinkin suuri rooli siinä, että lapsen suu pysyy terveenä. Myös isovanhempien antama malli hampaiden harjauksessa on tärkeä. Lasten on hyvä nähdä, että kaikki harjaavat hampaansa aamuin illoin.

– Samat hyvät tavat toistuvat myös isovanhempien luona kyläillessä. Isovanhemmat voisivat ajatella tätä niin, että heillä on todellinen vaikuttamisen mahdollisuus, Kyläkallio kannustaa.

Äitiysfysioterapeutit uskovat, että sektioarven hieronta voisi ennaltaehkäistä arvesta johtuvia ongelmia.

Sektio on iso leikkaus, ja se jättää myös kookkaan haavan. Arpi ei aina ole pelkkä harmiton esteettinen muisto leikkauksesta, vaan se voi vielä pitkänkin ajan jälkeen aiheuttaa muun muassa kiristyksen tunnetta, kipua ja liikerajoitteita.

– Ylipäätään arpien hoidosta manuaalisella käsittelyllä löytyy kyllä jonkin verran tutkimuksia. Lisätutkimuksia hieronnan vaikutuksesta juuri sektioarpiin tarvitaan lisää, sanoo Suomen Äitiysfysioterapeutit ry:n puheenjohtaja Heli Harsunen.

Tutkittua tietoa eli tieteellisesti todistettua näyttöä sektioarven hieronnan tehosta on toistaiseksi vähän.

– Meillä synnytyssairaalassa ei ohjeisteta sektioarven hierontaan. Sairaalassa opastetaan haavan hoitoa muutaman viikon perspektiivillä, sanoo naistentautien ja synnytysten osastonylilääkäri Jukka Uotila Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

– Useimmilla haava paranee ongelmitta, eikä arvesta koidu erityistä haittaa.

Sektioarpi voi kipuilla kiinnikkeiden takia

Sektioarven hieronnan tavoitteena on vaikuttaa kiinnikkeiden syntymiseen ja parantaa koko vatsanseinämän toimintaa. Kiinnikkeet ovat arven fibriinikertymiin syntyneitä kollageenimuodostelmia, jotka kiinnittävät sidekudoskerroksia toisiinsa. Kiinnikeitä voi syntyä esimerkiksi vatsanpeitteiden ja sisäelinten väliin.

Harsusen mukaan navan ja häpyluun välissä oleva alue voi olla paksu, jämäkkä ja liikkumaton. Kiinnikkeet voivat aiheuttaa alavatsakipua, ohutsuolitukoksia ja hedelmättömyyttä.

Sektioarven hieronta houkuttelee kudoksia liikkumaan rajoittuneisiinkin suuntiin. Haava voi olla vaaka- tai pystysuuntainen.

– Sidekudos- eli faskiakerrosten tulisi liukua suhteessa toisiinsa, mutta arven kiinnikkeet voivat rajoittaa tätä liikettä. Seurauksena voi olla esimerkiksi kiristystä, liikerajoituksia, lihasaktivaation puutetta, selkäkipuja sekä suoliston ja virtsarakon toiminnan ongelmia, listaa Heli Harsunen.

Kiinnikkeiden syntymisen estämiseen tähtäävä sektioarven hieronta olisi hyvä aloittaa varhain, aikaisintaan kolme viikkoa ja viimeistään kolme kuukautta synnytyksestä. Vanhempiakin arpia pystyy hoitamaan, mutta jo syntyneitä kiinnikkeitä ei voi käsittelyllä poistaa.

– Siihen, kuinka kauan hierontaa tulisi jatkaa, ei ole yksiselitteistä vastausta. Se on hyvin tapauskohtaista. Arven kypsyminen vie 1–2 vuotta. Hyvin parantunut arpi on vaalea eikä se ole koholla. Sen ei myöskään pitäisi kiristää tai kipuilla, Harsunen sanoo.

Käsittely alkaa ympäröivistä kudoksista

Heli Harsunen suosittelee, että sektiolla synnyttäneet kävisivät aluksi äitiysfysioterapeutin vastaanotolla saamassa ohjeet arven käsittelyyn. Tämän jälkeen sektioarpea voi hieroa itsekin.

– Arpeen koskeminen voi olla myös emotionaalinen haaste. Se voi tuntua äidistä ällöttävältäkin. Parhaaseen lopputulokseen pääsee, kun itse rohkaistuu hieromaan arpea säännöllisesti.

Aivan alkuvaiheessa arven käsittely aloitetaan sitä ympäröivistä kudoksista. Itse arpeen ei aluksi edes kosketa. Kun haava on kunnolla ummessa, myös arpea voidaan alkaa sivellä kevyesti.

– Faskioiden pitäisi liikkua kaikkiin suuntiin, mutta sektioarven kohdalla on usein suuntia, joihin iho tai alemmat kerrokset eivät liiku. Aluksi tavoitteena on löytää suunnat, joissa on sidekudoksen liikerajoitetta ja houkutella sitten kudoksia liikkumaan myös näihin suuntiin, Harsunen kuvailee.

Sektioarven hierontaan ohjausta äideille

Harsusen mukaan hänen oma asiakaskuntansa on hyötynyt sektioarven manuaalisesta käsittelystä. Epävarmaa on, mikä on mekanismi vähentyneiden vaivojen taustalla.

– Se voi olla hieronta, kosketus itsessään tai jotain muuta. Tuntomuutokset ja niihin liittyvät asiat ovat yleisiä sektioarpialueella. Voi olla, että koko se osa kehoa on ikään kuin tuntematon, eikä äiti ole uskaltanut koskea siihen. Tämä aihealue ei ole pelkkää fysiologiaa, vaan psyykkinen puoli on mukana myös.

Tällä hetkellä ohjaus synnytyssairaaloissa keskittyy usein pelkästään sektiohaavan hoitoon.

– Olisi hyvä, jos muutama viikko synnytyksen jälkeen olisi fysioterapeuttinen jälkitarkastus, jossa katsottaisiin myös sektioarven tilanne. Samalla äidit voisivat saada ohjeita arven käsittelyyn ja arven paranemista tukevaan harjoitteluun.

Keskivartalon seudun lihaksista vatsalihakset ja lantionpohja kokevat eittämättä suurimmat muutokset vauvavatsan kasvaessa, painon noustessa sekä hormitoiminnan löystyttäessä lantionpohjaa ja tukikudoksia.

Muutoksista huolimatta keskivartalon harjoittelua kannattaa jatkaa loppuun asti oman voinnin mukaan. Vahvat keskivartalon lihakset auttavat muun muassa vähentämään raskauden aikaisia selkäkipuja, tukevat selkärangan ja lantion oikeaa asentoa, helpottavat synnytystä ja siitä palautumista.

Raskauden loppuvaiheessa keskivartalon ja erityisesti vatsalihasten harjoittelussa on hyvä huomioida kuitenkin muutama seikka, jotta harjoittelu pysyy turvallisena.

Vatsalihakset: Näin treeni muuttuu raskauden aikana

Raskauden ensimmäisellä kolmanneksella vatsalihasten harjoittelua voi vielä jatkaa omien tuntemusten mukaan melko samalla tavalla kuin ennen raskautta.

Perinteiset rutistukset ja lankutukset kannattaa kuitenkin jättää pois varhaisessa vaiheessa, sillä ne aiheuttavat turhaa painetta alavatsaan ja kohdun seudulle.

Toisella kolmanneksella kasvava vatsa rajoittaa harjoittelua jo enemmän ja olo voi tuntua kömpelöltä. Viimeistään tässä vaiheessa kannattaa siirtyä toiminnallisiin keskivartalon liikkeisiin, jotka ylläpitävät hyvää ryhtiä ja hallintaa.

Toisella kolmanneksella kannattaa ohjelmasta jättää pois eristetyt vatsalihasliikkeet sekä vatsamakuulla tehtävät liikkeet ja staattiset pidot. Staattiset pidot eivät ole vain lankkupitoja paikallaan, vaan staattista keskivartalon pitoa tarvitaan muun muassa perinteisissä voimaliikkeissä, kuten kyykyissä ja maastavedoissa.

Viimeisellä kolmanneksella painopiste keskivartalon harjoittelussa tulisi olla lantionpohjassa, ryhtiä ylläpitävissä ja vartaloa ojentavissa liikkeissä.

Eristettyjä vatsalihasliikkeitä kannattaa välttää, koska tässä vaiheessa vatsalihakset ovat äärimmilleen venyneinä.

Harjoittele monipuolisesti 2–3 kertaa viikossa

Monipuolinen keskivartalolihasten harjoitteleminen 2–3 kertaa viikossa auttaa ylläpitämään hyvää keskivartalon tukea raskauden aikana. Lantionpohjan kesto-, maksimi- ja nopeusvoimaharjoituksia kannattaa tehdä kuitenkin päivittäin oman tason mukaan vaihdellen.

FAF Personal Trainer Päivi Pelkosen suunnittelemalla 5 liikkeen keskivartalo-ohjelmalla treenaat turvallisesti myös raskauden loppuvaiheessa.

1. Hyvää huomenta -liike

Seiso lantionlevyisessä haara-asennossa. Aseta keppi tai vaikka siivousharja selkäsi taakse pystysuunnassa. Tarkista, että keppi on kiinni takaraivossasi, yläselässäsi ja ristiselässäsi. Pehmennä polvet.

Imaise ensin lantionpohja sisään ja tiivistä sen jälkeen muu keskivartalo. Taivuta ylävartaloa lantiosta eteenpäin. Pidä vartalo suorana kiinni kepissä keskivartalon avulla. Mene niin pitkälle kuin liikkuvuutesi ja hallintasi sallii.

Huomioi raskauden loppuvaiheessa myös vatsasi koko ja avaa tarvittaessa jalkoja auki hieman enemmän.

Palaa takaisin hallitusti. Muista ojentaa lantio loppuun asti suoraksi.

Toista liikettä rauhallisesti hengityksen tahdissa 2–3 x 15 kertaa. Hengitä sisään kun laskeudut alas. Pidennä samalla vartaloa kepin suuntaisesti. Hengitä ulos jokaisella ylösnousulla ja tarkista, että lantionpohja ja keskivartalo ovat töissä.

Lue myös: Raskaus voi vetää sinua kasaan – 5 liikettä, joilla palautat ryhdin!

2. Keskivartalon kierto kuminauhalla

Laita kuminauha oven kahvaan. Asetu seisomaan kylki edellä ovea kohti siten, että kuminauha on lähtöasennossa napakka.

Tuo kädet vartalon etupuolelle noin rintakehän korkeudelle. Pehmennä vielä polvet.

Tiivistä lantionpohja ja keskivartalo, kierrä ylävartaloa ovesta poispäin niin pitkälle kuin hallitset ilman, että alavartalo kiertyy mukana. Palauta jarruttaen takaisin lähtöasentoon.

Hengitä ulos, kun kierrät vartaloa ja sisään, kun palautat liikkeen lähtöasentoon.

Toista liikettä rauhallisesti hengityksen tahdissa 2–3 x 15 kertaa molemmille puolille.

3. Jalan nosto puoli-istunnassa

Istu lattialle ja tuo jalat suoraksi vartalon eteen. Aseta joko kyynärpäät tai kämmenet vartalon taakse lattiaan. Tarkista hyvä ryhti: hartiat pois korvista ja alaselkä kannatettuna.

Tiivistä ensin lantionpohja ja keskivartalo. Nosta toinen jalka irti lattiasta. Tarkoitus on nostaa vain siihen asti, että hallitset hyvän ryhdikkään asennon keskivartalon lihaksilla. Hengitä samalla ulos.

Palauta jalka lattialle rauhallisesti sisäänhengityksellä. Muista säilyttää hyvä ryhdikäs asento liikkeen aikana.

Toista liikettä rauhallisesti hengityksen tahdissa 2–3 x 20 kertaa.

4. Kylkimakuulla simpukka

Käy kylkimakuulle ja koukista jalat. Tuo polvet noin lantiosi korkeudelle. Tarkista, että vartalosi on suorassa asennossa ja että sinulla on hyvä kannatus keskivartalossa. Liimaa jalkaterät yhteen. Alempi käsi voi olla tyynynä pään alla.

Avaa päällimmäistä jalkaa ylös ja auki uloshengityksellä. Avaa niin pitkälle, että vartalosi asento säilyy eivätkä jalkasi irtoa toisistaan. Palauta rauhallisesti uloshengityksellä alas.

Toista liikettä rauhallisesti hengityksen tahdissa 2–3 x 15 kertaa molemmille puolille.

5. Jalkojen nosto kylkimakuulla

Käy kylkimakuulle lattialle. Tuo alempi käsi pään alle tyynyksi. Päällimmäinen käsi voi olla vartalon edessä lattialla tai kohti kattoa. Tarkista, että vartalosi on lähtöasennossa suora.

Tiivistä keskivartalo siten, että nostat kevyesti vatsalihaksilla kylkikaaren ylös ja imaiset lantionpohjan sisään. Hengitä sisään ja venytä vartaloosi pituutta. Nosta uloshengityksellä jalat ylös lattiasta. Säilytä hyvä keskivartalon hallinta. Palauta rauhallisesti takaisin alas sisäänhengityksellä.

Jos sinulla on pieni pallo tai tyyny, voit maustaa sillä liikettä laittamalla välineen jalkojesi väliin. Se aktivoi liikkeessä myös lähentäjiäsi.

Toista liikettä rauhallisesti hengityksen tahdissa 2–3 x 15 kertaa molemmille puolille.

Lähteet: FAF Personal Trainer Päivi Pelkonen, Selkäkanava, Trainer4You, Oulun liikuntaneuvonta

2000-luvun lapsi vaihteli Pokémon-kortteja ja odotteli tietokoneen käynnistymistä Windows XP -logoa pitkään tuijotellen.

Jollakin saattoi olla oma kotisivu MySpacessa.Joulupukki toi perheeseen Menolippu-lautapelin ja lapsille uuden Harry Potter -kirjan. Isosiskolla oli matalavyötäröiset ja leveälahkeiset farkut, isoveljellä kenkinä Adidaksen Superstarit.

Mitä muuta 00-luvun lapsuuteen kuului? Tee testi alla ja selvitä, muistatko vielä.

Pääkaupunkiseudulla koronavirus on saavuttanut leviämisvaiheen, ja uudet rajoitukset vaikuttavat muun muassa lapsiperheiden harrastuksiin.

Uudenmaan koronakoordinaatioryhmä on päättänyt, että kaikki organisoitu harrastustoiminta sisätiloissa keskeytetään. Alle 20-vuotiaat saavat kuitenkin käydä harrastamassa ulkona niillä vuoroilla, jotka on jo myönnetty. Uusia vuoroja ei myönnetä.

Uusissa rajoituksissa suljetaan julkiset tilat, joissa tartuntariskiä pidetään korkeana, kuten uimahallit ja muut liikuntatilat.

Myöskään kilpailuja, otteluita tai sarjatoimintaa ei järjestetä.

Koululaisten ulkoliikunta järjestetään ulkokentillä ja koulun tiloissa.

Rajoitukset ovat voimassa 30.11.–20.12.2020.

Leviämis- ja kiihtymisvaiheen alueilla Suomen hallitus on myös suositellut suljettavaksi myös yksityisten toimijoiden ylläpitämät paikat, kuten teemapuistot ja sisäleikkipuistot.

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten osalta myös THL ja Hus ovat olleet mukana suunnittelemassa rajoituksia.

Tartunnat lisääntyneet lasten ja koululaisten keskuudessa

– Husin alueella on 84 sairaalahoitoa vaativaa koronapotilasta. Hus ennustaa, että potilasmäärät tulevat kasvamaan seuraavat neljä – viisi viikkoa, Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi totesi perjantaina 27. marraskuuta tiedotustilaisuudessa.

– Myös lasten ja koululaisten keskuudessa tartunnat ovat lisääntyneet. Tartunnan voi saada tällä hetkellä mistään vaan. Toiseksi yleisin tartunnan lähde on koti tai lähipiiri.

Koordinaatioryhmän suositus kuuluu, että lähikontaktit rajoitetaan saman kotitalouden tai pysyvyydeltään siihen rinnastettavien läheisten välille. Muita yksityisiä tapaamisia tai perhekokoontumisia ei suositella järjestettäväksi.

– Ei siis kannata tavata ketään, joka ei kuulu normaaliin perhepiiriin.

Syntymäpäiväjuhlat ja muiden merkkipäivien juhlinta tulisi koordinaatioryhmän mukaan jättää kokonaan väliin. Joulun osalta tilanne arvioidaan vasta lähempänä.

– Nämä esitetyt toimenpitet ovat rajuja. Ne laittavat tauolle tavallisen elämän. Jos kuitenkin noudatamme näitä rajoituksia ja suosituksia, joulu voidaan viettää jonkin verran levollisemmissa mietteissä, totesi Helsingin pormestari Jan Vapaavuori tilaisuuden lopuksi.

Päijät-Hämeessä, jossa koronavirus on myös leviämisvaiheessa, ei lasten ja nuorten harrastuksia toistaiseksi rajoiteta. Myös nuorisotalot saavat olla avoinna.

Jatkossa pelkästään päiväkotiryhmän ainoa koronatartunnan saanut joutuu eristykseen ja muut ryhmän lapset jatkavat päiväkodissa normaalisti Helsingissä. Sama linjaus koskee myös alakoululaisia. Tartunnan saaneen lapsen perhe asetetaan karanteeniin.

Jos tartunta sen sijaan on päiväkotiryhmässä tai luokassa kahdella lapsella tai useammalla, altistuneet määrätään aiempaa käytäntöä noudatellen karanteeniin.

Uuden ohjeistuksen on perjantaina 27. marraskuuta allekirjoittanut muun muassa kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen. Ensimmäiset päiväkodit ovat jo tuoreeltaan välittäneet tiedon vanhemmille.

Syynä uuteen sallivampaan linjaan pienten lasten kohdalla on tartuntojen esiintyvyys.

Syksyn aikana tuhannesta karanteeniin asetetusta lapsesta ja nuoresta koronatartunnan on saanut seitsemän.

– Karanteeniin asettaminen haittaa lapsen tai nuoren elämää, joten sitä ei pidä tehdä kevein perustein, painottaa Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarinen avoimessa Facebook-ryhmässään.

Yksittäisistäkin tartunnoista tiedotetaan myös jatkossa kaikille päiväkotilasten ja koululaisten huoltajille.

Lapset ja nuoret ovat saaneet eniten tartuntoja kotona, harrastuksissa ja vapaa-ajalla. Päiväkodeissa ja kouluissa tartuntoja on ollut hyvin vähän, Helsingin viranomaiset perustelevat uutta karanteenitoimintamalliaan.

Kyläilyjä ei suositella

Helsingissä ja muualla Uudellamaalla koronaepidemia on paraikaa leviämisvaiheessa. Sen vuoksi joulukuun kolmelle ensimmäiselle viikolle on tulossa rajuja, tavallista elämää rajoittavia toimia. Muun muassa kaikki harrastustoiminta keskeytetään paitsi alle 20-vuotiaiden ulkona tapahtuva toiminta. Julkiset tilat suljetaan.

Radikaalein rajoitus lienee suositus olla tapaamatta ketään muita kuin samassa taloudessa asuvia tai tähän rinnastettavia läheisiä.

Säiden viilennettyä leikkipuistossa ei enää tarkene paljain päin. On aika kaivaa pipo esiin.

Pohditko, vaikuttaako viimevuotinen piposi nuhjuiselta? Oletko ajatellut neuloa uuden pipon täksi talveksi?

Toiset intoutuvat valitsemaan tarkkaan omat talviasusteensa, mutta osalla meistä ei riitä aikaa eikä kiinnostusta moiseen. Urheiluseuralta saatu myssy tai miehen pipo kelpaa hyvin, kun lapset jo kirmaavat edeltä ulos.

Teimme leikkimielisen testin, mitä päähinevalintasi kertoo äitiydestäsi. Osuiko oikeaan?

Lue myös: Miksi lastenvaatteista tuli harrastus? Kolme äitiä kertoo

Anna.fi: Tunnetko jo nämä suomalaiset vaatemerkit? Listasimme 10 brändiä, jotka pyrkivät toimimaan eettisesti

Linnan juhlat on tältä vuodelta peruttu, ja niinpä ainakin vasemmistoliiton puheenjohtajan, opetusministeri Li Anderssonin raskaustyyli jaa nyt näkemättä juhlaloisteessa. Onneksi takavuosina itsenäisyyspäivän vastoonotolla on nähty niin sädehtiviä odottajia, että kuvia kelpaa katsella aina uudestaan.

Virpi Sarasvuon raskaustyyli 2010

Yrittäjäpari Jari ja Virpi Sarasvuo juhlivat Suomen itsenäisyyttä ja vähän pian syntyvää vauvaakin varsin arvokkaassa lookissa. Virpin puvun kaulalinjaa myötäilevä pukukoru toi graffitinharmaaseen kokonaisuuteen paitsi säihkettä myös kiinnekohdan katseelle.

Raskaus ei ole sanellut Johanna Lätin suunnittelutyötä: puku ei erityisesti korosta salamatkustajaa, mutta ei myöskään jätä vauvavatsaa pimentoon.

Jaana Pelkosen diskopallo

Kansanedustaja Jaana Pelkonen sai vuoden 2016 juhlissa leikkisän lisänimen ”diskopallo” tällä tuikkivalla juhlatyylillä. Rinnalla puoliso Niko Aho.

Puvun suunnitteli Teemu Muurimäki.

Lue myös: Vauvan kanssa juhliin – tässä muistilista, jota noudattamalla pärjäät varmasti

Anna-Maija Tuokon sähköinen eleganssi

Sähkönsininen iltapuku kerta kaikkiaan räjäytti pankin vauvaonnea sädehtivän Anna-Maija Tuokon yllä 2014. Näyttelijä esiintyi juhlissa ensi kertaa julkisuudessa puolisonsa näyttelijä-ohjaaja Kari Heiskasen rinnalla.

Niin ikään Teemu Muurimäen suunnitteleman puvun ehdoton juju on graafisen tähden muodostavissa, ristiin leikkautuvissa olkaimissa.

Juhlien emännän raskaustyyli

Kansa odotti ennennäkemättömällä kärsimättömyydellä rouva Jenni Haukion loppuraskauden asuvalintaa Linnan juhliin 2017. Tasavallan presidentin Sauli Niinistön iltatähti Aaro syntyi helmikuussa 2018.

Jenni Haukio valitsi hillityn ja vartalon linjat peittävän asun, jonka särmä rakentuu epäsymmetriasta leikkauksissa. Smaragdinvihreä silkkiluomus oli vuoden nuorelta suunnittelijalta Heidi Karjalaiselta.

Sari Sarkomaan raskaustyyli 2005

Kun naruolkaimet olivat tulikuumia niin arjessa kuin pukujuhlassa – kansanedustaja Sari Sarkomaa juhli tuolloisen puolisonsa Kim Ruokosen rinnalla hyvin viimeisillään raskaana.

Jälkikäteen perheenäiti paljasti Ilta-Sanomille, että vuoden 2005 juhlat jäivät pienimuotoisen etikettivirheen vuoksi erityisesti mieleen: odottajan jalat turposivat juhlissa niin, että hän päätyikin viemään kengät narikkaan ja patsastelemaan illan jalkineetta.

Sofia Vikman, yksi illan kuningattarista

Kansanedustaja Sofia Vikman loisti pukuäänestysten kärkipaikoilla 2019, ja sanottiin, että raskauden viimeinen kolmannes sai tyylin näyttämään hänen yllään yhä vain paremmalta.

Naisen luottosuunnittelija Anne-Mari Pahkala on taannut useana vuonna hyvän sijoituksen kuningatarlistauksissa. Tällä kertaa ryhdikäs vatsan seudun koruyksityiskohta oli kuin rusetti ylimääräisen pikkuvieraan yllä.

Räiskyvä Minttu Mustakallio

Siihenkin voi luottaa, että valloittava vauvavatsa on raskaustyylin upein kulmakivi. Merenneitolinjainen, kirkkaanpunainen iltapuku on yksinkertaisuudessaan täydellinen pari kasvoja kehystävälle turbokoristelulle.

Näyttelijä Minttu Mustakallion rinnalla edusti vuonna 2007 aviomies Tuomas Rinta-Panttila.

Painoin kotioven kiinni, kiisin pikavauhtia lähimpään kahvilaan, tilasin lattekahvin ja avasin koneen. Silmät hakivat paitsi tekstinkohtaa, johon kirjoitus viimeksi jäi, myös kelloa: kuinka paljon olisi tällä kertaa aikaa käyttää käsikirjoitukseen ennen kuin rintojen pakotus tai tekstari kotoa pakottaisivat lähtemään?

Olen aina halunnut kirjoittaa kirjan. Vaikka vauvavuonna väsymys oli välillä jotain ihan tajutonta, oli kuitenkin sellainen olo, että nyt voisin yrittää; keskeneräinen käsikirjoitus oli huudellut pöytälaatikossa jo hetken. Aivot olivat myös saaneet vähän lepoa, kun vauvan kanssa kotona oleminen tarjosi tauon työelämän hektisyyteen.

Kirjoittaminen vaati aina vähän erikoisjärjestelyjä. Vauvan päiväunien aikaan pumppailin maitoa ja koetin jättää vauvan syötettynä kotiin isänsä kanssa. Onneksi kun koneen sai auki, vanha kirjoitusrutiini potkaisi itsensä vaihteelle ja tekstiä syntyi. Myöhemmin, kun lapsi kasvoi ja olin hänen kanssaan hoitovapaalla, kotoa lähteminen oli jo helpompaa. Taapero jäi isän tai lastenvahdin hoitoon, kun itse lähdin kirjoittamaan.

Lopputuloksena oli muutamien käänteiden jälkeen kustannussopimus. Esikoisromaanini Mittoja ja tilaustöitä (Myllylahti) näki päivänvalon kesällä 2019. Alkuun pääsyn jälkeen olikin jo helpompaa tuottaa valmista tekstiä ja sain jatko-osan Itsepä tilasit kirjakauppoihin syksyllä 2020. Se kertoo yllätysraskaudesta ja vauvamaailman ensi hetkistä.

Äitiysloma ja hoitovapaa olivat minulle hyvää aikaa tehdä jotain uutta. Ja oli ihanaa huomata, että saattoi saada jotain luovaa aikaan kaikesta valvomisesta ja hormonihyrskyistä huolimatta!

Olisiko sinun äitiyslomajuttusi toteuttaa kirjahaave tai vaikkapa jokin näistä?

1. Haluaisitko oppia valokuvaamaan?

Lapsen ensimmäiset kuukaudet ja vuodet on ihana ikuistaa ja samalla voi myös opetella uuden taidon.

Valokuvaamisesta voi olla hyötyä niin työelämässä kuin ystävien keskuudessa ja mikäpä olisi parempi malli kuin oma pienokainen! Vihkiytyneemmille asian harrastajille löytyy myös kursseja esimerkiksi työväenopistoilta ympäri Suomen.

Valokuvaus on siitäkin inspiroiva uudeksi harrastukseksi, että sitä voi harjoitella ihan kotona tai vauvan kanssa liikkeellä.

2. Olisiko sinusta äitikaveriksi yksinäiselle?

Moni haaveilee, että olisi aikaa hyväntekeväisyydelle.

Esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliitto pyörittää Ystäväksi maahanmuuttajaäidille-toimintaa, jossa pääsee paitsi tutustumaan uusiin ihmisiin, myös kurkistamaan uusiin kulttuureihin.

3. Saiko aika lapsen kanssa sinut tutustumaan lastenvaatteisiin?

Lastenvaatemerkkien jälleenmyyjät järjestävät usein kotonaan lastenvaatekutsuja provisiopalkkioilla.

Jälleenmyynti voi olla hauskaa ja sosiaalista puuhaa ja samalla voi myös äitiysloman aikana ansaita pientä lisätuloa.

4. Jaksaisitko nyt opiskella?

Jos opinnot jäivät ennen lapsen saamista kesken, olisiko nyt hyvä hetki harkita niiden jatkamista? Jos hoitoapua on saatavilla, luennoilla oleminen tai gradun tekeminen voivat motivoida nyt toisella tavalla – moni on äitiyslomalla tehnyt jopa väitöskirjaa.

Luontoretkellä äidin kanssa.

5. Olisiko aika kaivaa vaelluskengät naftaliinista?

Viihtyykö lapsi kantorinkassa tai onko sinulla isorenkaiset vaunut? Jos kyllä, niin erilaiset kansallispuistot ja muut luontokohteet voivat tarjota aika ihania elämyksiä niin äidille kuin lapselle.

Äitiysloman parhaita puolia on se, että ulkoilmaan pääsee valoisaan aikaan eikä aina tarvitse tyytyä lähimpään puistokohteeseen. Ulkoilualueiden tuntemuksesta voi olla paljon iloa myös silloin, kun lapset kasvavat ja metsäretket alkavat kiinnostaa.

6. Olisiko nyt hyvä hetki kokeilla uusia reseptejä?

Jos ylimääräistä energiaa on vauvan ruokailuista huolehtimisen jälkeen, nyt voisi olla hyvä hetki etsiä omia lempiruokia. Kokeile lihankorvikkeita ja keittoja, etsi ennakkoluulottomasti uusia makuja ja omia juttuja.

Näistäkin kokeiluista voi olla paljon iloa, kun lapsi kasvaa ja ruokaakin saa laittaa aika runsaasti.

7. Kiinnostaisiko oppia alkeet uudesta kielestä?

Kansalaisopistojen kieli- tai keskustelukurssi voisi tarjota juuri sopivanlaista vastapainoa kotona olemiselle. Nykyään kielen sisään voi päästä myös esimerkiksi eri kielillä luettujen e-kirjojen avulla, jos alkeet ovat jo hallinnassa.

Mitä kaupungin tuntemattomammilta laidoilta löytyisi, jos olisi aikaa kävellä ristiin rastiin?

Kaupungin tuntemattomammilta laidoilta voi löytyä elämyksiä, jos on viimein aikaa kävellä ristiin rastiin.

8. Kiinnostaisiko historia?

Jos uuden tiedon vastaanottaminen tuntuu vauvavuoden aikana ylipäänsä mahdolliselta, voisi ehkä harkita opasteitulle kaupunkikierroksille osallistumista tai oman lähialueen historiallisten kohteiden tarkastelua.

Uusi perspektiivi tuttuihin kotikulmiin on mukavaa pääomaa ja nyt voisi olla aika sen kartuttamiselle.

9. Oletko haaveillut laulutunneista?

Laulaminen on ihanaa ja sosiaalista puuhaa ja kotona vauvan tai taaperon kanssa myös omille äänenavauksille on paljon mahdollisuuksia.

Jos kehtolaulujen laulamisen lisäksi muukin äänenkäyttö kiinnostaa, voisiko ottaa harkintaan vaikkapa laulutunnit opettajan kanssa? Luova tekeminen voi tuulettaa päätä mukavasti.

10. Olisiko aika kokeilla maalaamista?

Tykkäsitkö kuvaamataidon tunneista? Näinä päivinä maalitelineitä ja muita välineitä löytää aika monesta perusmarketista ja maalaaminen ja piirtäminen onnistuvat juuri sinä hetkenä, kun vauva nukkuu tai kotona on muuten rauhallista.

Varoituksena, maaleille ja pensseleille kannattaa etsiä säilytyspaikka tarpeeksi korkealta, pienten käsien ulottumattomista.

11. Ole vain ja ota rennosti!

Aina ei tarvitse suorittaa eikä varsinkaan vauvan kanssa! Nauti aikatauluttamattomista päivistä. Rentoutuminen on taito sekin ja sitä kannattaa kehittää aina kun mahdollista!

Käsinetesti vertailee seitsemää topattua käsinettä kuudelta eri valmistajalta. Selvitimme, onko hinnakkaammilla lastenmerkeillä ja markettikäsineillä oleellisesti eroa käytössä.

Testin perusteella rahalla voi saada priimaa, mutta tavaratalojen teknisissä ulkovarusteissa on nykyisin hyvä hinta-laatusuhde. Testin hanskoja on yleensä saatavilla eri väreissä.

Po.P Weather Pro -toppasormikkaat

44,90 e, Polarn o. Pyret.

Plussat: Laadukkailta vaikuttavat hanskat, joiden vesipilariarvo on 10 000 mm. Käsineen pitkä varsi vaikuttaa aikuisesta käytännölliseltä, sillä käsineet peittävät hyvin ranteet.

Miinukset: Hieman reilummalla varrella varustetut käsineet eivät ilahduta tyylitietoista koululaista.

Käsinetestin arvosana: 4/5

Huldan, 9, kommentti: ”Ne näyttää liikaa kurahanskoilta. On kuitenkin lämpimät, ja niillä on hyvä tehdä lumipalloja.”

Po.P Weather Pro -toppakintaat

39,90 e, Polarn o. Pyret.

Plussat: Todella toimiva muotoilu. Päiväkoti-ikäistä ei tarvitse suostutella pukemaan paksunoloisia toppakäsineitä plussakelilläkään. Malli sujahtaa vaivatta ilahduttavan pitkälle käsivarteen, ja pysyy napakasti tarranauhalla.

Miinukset: Vanutäyte ja tiivis. todella säänkestävä kuori pitävät lämpöä yllättävänkin hyvin. Ihmeisiin ne eivät toki pysty. Pitkällä pikkupakkasretkellä lapsi valittaa kylmiä sormenpäitä.

Käsinetestin arvosana: 5/5

Ellin, 3, kommentti: ”Nää on mun kaikista parhaat.”

Name It Sky Mitten Wool

24,99 e, Name It.

Plussat: Kierrätetystä polyesteristä valmistetut käsineet on helppo pukea vetoketjun ansiosta. Vaikuttavat erittäin lämpimiltä.

Miinusta: Käsien hiotessa sormiin jää vuorista harmaata nöyhtää.

Käsinetestin arvosana: 4/5

Runen, 2, kommentti: ”Haluan nuo paksut hanskat.”

Lue myös: Vanhempien parhaat vinkit pakkasta vastaan

Future TT Sport

14,95 e, Tokmanni.

Plussat: Tyylikkään harmaat talvikintaat, joita ei ole hinnalla pilattu. Heijastavaa kangasta on reilusti käsineiden ulkosyrjällä.

Miinukset: Piukka mitoitus. 8/9-koko on liian pieni jopa sirokätiselle 9-vuotiaalle.

Käsinetestin arvosana: 3/5

Huldan, 9, kommentti: ”Kivaa on heijastinkangas. Sopivat tyylin puolesta hyvin mun ikäiselle.”

Ciraf-talvirukkaset

9,95 e, Prisma.

Plussat: Lapsen oli helppo vetää rukkaset käteen, ja ne oli näppärä kiristää tarranauhalla sopiviksi. Heijastimia ei talvivaatteissa voi olla liikaa, joten kämmenselän heijastimesta iso plussa.

Miinukset: Sopivat käytettäväksi korkeintaan pikkupakkasella, sillä paksuus ei riitä yhtään kylmemmälle. Räntäsade kasteli rukkaset nopeasti läpi, joten käyttöön vain kuivalla kelillä.

Käsinetestin arvosana: 3/5

Vilhon, 3, kommentti: ”Tosi hienot heijastimet.”

Hans Company -talvikäsineet

14,99 e, mm. Citymarket

Plussat: Hanskat on helppo pukea lapselle, ja ne pysyvät hyvin paikoillaan kiristysnauhalla. Heijastava kangas on mainio ominaisuus.

Miinukset: Välillä hanskat ovat käytön jälkeen sisältä kosteat. Hanskojen luvataan olevan vedenkestävät, joten kyse saattaa olla vain hikoilusta. Lämminveriselle lapselle hanskat saattavat siis olla hiostavat, jos ulkona on plusasteita.

Käsinetestin arvosana: 4/5

Einon, 2, kommentti: ”Hiki!”

H&M-talvihanskat

12, 99 e

Plussat: Hanskoissa on napakat varret, joten ne pysyvät hyvin paikoillaan.

Miinukset: Hanskat ovat oman lapsen käteen liiankin tiukat, ja niitä on hankala saada laitettua pienen lapsen käsiin. Kun hanskojen päälle vielä laittaa haalarin hihan, ranteet tuntuvat jäävät tiukkaan puristukseen.

Käsinetestin arvosana: 3/5

Einon, 2, kommentti: ”Ei hanskoja.”

Lasten joululaulut raikaavat parhaimmillaan ja pahimmillaan jo viikkokausia ennen kuin joulukalenterista on avattu ensimmäistä luukkua. Kaksplussan joululaulutesti paljastaa, kuinka paljon ne ovat soineet sinunkin kuuloetäisyydelläsi.

Tee allaoleva testi, niin tiedät:

Tee myös testi: Missä karmeassa lastenlaulussa ”kuolo siitä seuraus ja äidin kyyneleet”? Kokeile, montako lastenlaulua tunnistat vain 7 sanasta.

Kotiliesi: Nämä joululaulut kannattaa kuunnella – soittolista tuo taatusti joulutunnelman

Lasten joululaulut ovat viime vuosina saaneet seurakseen myös moderneja talvikauden klassikoita.

Uusia kestohittejä ovat muun muassa Ellan & Aleksin Kakkaa lumella ja monen jouluperinteisiin kuuluvan Frozen-elokuvan tunnetuin musiikkinumero Taakse jää. Vuoden 2019 parhaaksi lastenlevyksi valitulla Nallen talvi -albumilla on Pikku kakkosen kautta tutuksi tullut Lumilei-hitti.

Vähän isommat lapset ovat aina löytäneet makaaberia riemua joululaulujen uudelleen sanoittamisesta: ”Joulupukki, joulupukki, parta poikki, silmä puhki” on ollut alkuperäistä karmaisevampi alakouluversio jo vuosikymmeniä.

Kerro kommenteissa, montako pistettä sinulle kertyi joululauluvisasta!

Minna Hännisellä, 30, on puhelin, jolla voi soittaa, lähettää tekstiviestejä ja pelata matopeliä. Matopeli on toisaalta aika surkea, eikä sitä juurikaan tule pelattua.

Vanhanmallinen puhelin on ollut Minnan käytössä jo puolen vuoden ajan, eikä hän ole aikeissa palata älypuhelimen käyttäjäksi.

– Älypuhelimettomuus on välillä aiheuttanut vähän säätöä, mutta se on ollut todella pientä hyötyihin verrattuna, Minna kertoo.

Elämä ilman älypuhelinta alkoi esikoisen huomauttelusta ja puhelimen hajoamisesta

Kun Minnalla vielä oli käytössään älypuhelin, sitä tuli selailtua arjessa hyvin usein. Aktiivisesti Minna käytti Instagramia, Whatsappia, Facebookia ja Spotifyta. Lisäksi hän otti puhelimella paljon kuvia, käytti sitä navigointiin, selasi sillä lastenvaatekirppisryhmiä sekä maksoi parkkimaksuja.

– Välillä minua ärsytti se, että tarvitsen puhelinta joka asiaan. Yritinkin välillä rajoittaa puhelimen käyttöä. Poistin sovelluksia ja sometilejä, mutta jotenkin ne aina palasivat käyttöön, Minna kertoo.

Lisäksi Minna kokeili puolisonsa kanssa puhelinparkkia, jonne he toisinaan laittoivat puhelimet jäähylle. Aika ajoin puoliso väläytteli ajatusta siitä, voisivatko he luopua älypuhelimista kokonaan.

– Totesin aina, että ihan hyvä idea, mutta en kyllä pysty.

Käänne Minnan ajatuksissa tapahtui, kun perheen 3-vuotias poika alkoi huomautella äitiään puhelimen käytöstä.

– Lapsi tokaisi, että puhelin pois, nyt keskitytään leikkiin. Häntäkin ärsytti, että puhelin aiheutti jatkuvasti keskeytyksiä.

Eräänä päivän Minnan älypuhelin jumiutui pahasti. Se palautti itselleen tehdasasetukset, ja puhelimesta hävisi aivan kaikki.

– Ajattelin, että nyt hyvä hetki kokeilla elämää ilman älypuhelinta.

Elämä ilman älypuhelinta on tuonut lisää aikaa arkeen.

Minna ei vielä osaa sanoa, tulevatko heidän tällä hetkellä 1- ja 3-vuotiaat lapsensa saamaan aikanaan älypuhelimia. ”Emme ole vielä miettineet asiaa, koska siihen on vielä niin pitkä aika. Eikä sitä edes tiedä, millaisia puhelimet silloin ovat.”

Perheen arkeen on tullut lisää aikaa ja läsnäoloa

Aluksi Minnasta oli erikoista olla ilman älypuhelinta. Aiemmin netti kulki aina mukana, ja kaikki mahdollinen tieto oli koko ajan saatavilla.

– Tuntui oudolta lähteä puistoon lasten kanssa ja tajuta, että olen nyt täällä tosiaan vain lasten kanssa ja koko muu maailma on ulottumattomissani.

Minna myös huomasi, että elämä ilman älypuhelinta vaatii hieman ennakointia ja suunnitelmallisuutta. Esimerkiksi reittiohjeet on tarkistettava ennen kotoa lähtemistä, koska puhelimella ei enää voi navigoida perille.

Välillä parkkimaksut ovat tuottanut haasteita, jos kolikoita ei ole löytynyt lompakosta.

– Mutta silloin parkkeeraan yksinkertaisesti jonnekin kauemmas, ja kävelen sitten hieman pidemmän matkan.

Älypuhelimettomuuden hyödyt kuitenkin voittavat pienen säätämisen ylivoimaisesti. Minnan arjessa on nyt paljon enemmän aikaa ja läsnäoloa 1- ja 3-vuotiaiden lasten kanssa.

– Älypuhelimella tuli katsottua niin paljon erilaisia asioita. Eksyin helposti selailemaan jotain, mikä ei lopulta ollut hirveän oleellista. Nyt pystyn keskittymään paremmin lasten touhuihin ja jutteluihin eli siihen hetkeen, mikä on menossa. Enää en unohdu someen.

Minna on huomannut, että odottelutilanteetkin, joissa aiemmin tuli aina selailtua puhelinta, ovat olleet todella kivoja. Hän on pystynyt vain olemaan ja nollaamaan ajatuksiaan.

Älypuhelimettomuus on vaikuttanut myös Minnan kulutuskäyttäytymiseen. Kulutuksen tarve on vähentynyt, kun some ja näytölle pomppivat mainokset eivät inspiroi ostoksiin.

– Ei tule tunnetta, että mitähän nyt taas tarvitsisi. Ostosten tekeminen on myös paljon helpompaa, kun ei ole kaikkia miljoonia vaihtoehtoja tarjolla. Jos minun on pitänyt hankkia jotain, olen hakenut sen paikallisesta liikkeestä tai sitten fyysiseltä kirpparilta.

Jos älypuhelimettomuus kiehtoo, sitä on helppo kokeilla

Ketään Minnan lähipiirissä ei ole ärsyttänyt se, ettei häntä enää tavoita Whatsappilla tai muilla viestisovelluksilla. Pari Whatsappissa ollutta perheryhmää on tosin siirretty Telegramiin, jota pystyy käyttämään tietokoneella.

Välillä Minna selailee myös esimerkiksi Instagramia tietokoneen kautta.

– Siihen, että käyn illalla kerralla läpi kaikki asiat tietokoneella, ei kuitenkaan mene puolta tuntia kauempaa. Netin käyttö on siis paljon tehokkaampaa kuin ennen.

Minnan läheiset ovat ymmärtäneet älypuhelimesta luopumista todella hyvin.

– Osa on jopa todennut, että kuinka voisi itsekin kokeilla, mutta ei vain pysty.

Jos älypuhelimeton elämä kiehtoo, Minna kehottaa rohkeasti kokeilemaan.

– Ei siinä mitään häviäkään, että kokeilee edes hetken. Vanhanmallisen puhelimen saa noin parilla kympillä, joten kovin kalliiksi kokeilu ei tule.

Lue lisää älypuhelimettomasta elämästä Minnan Puhelin pois! -blogista.

Tänä jouluna harva haluaa kutsua kotiinsa joulupukkia, joka ei kuulu perhepiiriin. Vaikka etäpukki saattaa aluksi kuulostaa laimealta versiolta hauskasta perinteestä, keksimme monta hyvää syytä, miksi se voi olla vähintään yhtä hyvä vaihtoehto.

1. Joulupukkiin saa olla yhteydessä, vaikka kaikki eivät olisi terveitä

Korona-aikana pienessäkään flunssassa ei sovi tavata ihmisiä. Toisaalta flunssaiseen kotiin ei muulloinkaan ole houkuttelevaa kenenkään ulkopuolisen saapua. Etäpukista ei tarvitse stressata, jos lapsen sängystä alkaa aattoa vasten kuulua köhintää ja niiskutusta.

Vaikka joku lapsista olisi petipotilaana, voidaan vaikkapa tabletti kantaa hänenkin luokseen, josta pieni potilas voi seurata pukin tervehdystä ja vastailla voimiensa mukaan.

2. Etäpukki on helpompi toteuttaa omin voimin

Jos perheen isä ja sukulainen pukeutuu pukiksi, käy lapsille yleensä nopeasti selväksi, kuka pukki todellisuudessa on. Etäpukkia on vaikeampi tunnistaa.

Pukin videolähetyksen voi hoitaa vaikkapa taloyhtiön kerhohuoneesta. Muista varata taustalle pientä rekvisiittaa, jotta miljöö on kuin Korvatunturilla konsanaan.

3. Pukki voi käydä ulkosalla

Etäpukki se on sekin, joka kutsutaan piipahtamaan takapihalla, ikkunan alla tai terassilla. Pukki voi huiskuttaa lapsille turvavälin päästä – aremmille lapsille onkin mieluisampaa, kun pukki pysyy etäällä.

Lue myös: Joulun lelukuvastot saapuivat! 12 lelua on sekopäisyydessään yli muiden

4. Etäpukki voi tervehtiä ennalta tehdyllä tallenteella

Tarjolla on tänä jouluna myös pukin etukäteen kuvaamia videotervehdyksiä. Sellainen saattaa hyvin sopia ujosteluun taipuvalle lapsille, joka ei välttämättä välitä aktiivisesta jutustelusta pukin kanssa.

Pukille ilmoitetaan lasten nimet, ja hän osoittaa puheessaan tervehdyksensä juuri näille lapsille. Näin tervehdykseen saa henkilökohtaisemman sävyn.

Etäpukki näkee vaikka lapsen omia esityksiäkin videokameran välityksellä.

Lapsi voi halutessaan näyttää oman esityksensä videokameran välityksellä.

5. Myös puhelinsoitto käy hyvin

Jos et halua tai voi panostaa pukinvaatteisiin, joulupukki voi hyvin myös soittaa lapselle. Puhelimessa vietetty juttutuokio on varmasti myös ikimuistoinen kokemus, kun vanhempi kertoo puhelun tulevan suoraan Korvatunturilta. Joululaulut onnistuvat pukin kanssa myös puhelimessa.

Puhelinsoittoversiossa isän tai sukulaisen joulupukkirooli ei paljastu varsinkaan, jos puheen muuntaa vaikka sovelluksella.

6. Videoon voi loihtia taikaa!

Yksi hauska temppu lahjan ojentaminen suoraan Korvatunturilta käteen.

Tee lapsen lahjapaketille tyhjä, identtinen valepaketti, joka joulupukilla on videolla. Pukki voi ojentaa lahjaa lapselle kohti kameraa ja sen ohi samalla, kun vanhemmat nostavat oikean lahjan lapselle laitteen takaa.

Temppu voi olla hauska myös sukulaisten antaessa omia lahjojaan, jos heitä tervehditään joulunpyhinä videoyhteydellä.

Hui, kuinka sinä uskallat, sehän on niin kylmää. Se on tavanomainen kommentti, jonka talviuinti jonkun harrastuksena kirvoittaa. Vielä suuremman ihmetyksen saa kanssakeskustelijassa aikaan, jos talviuintia kertoo harrastavansa lapsen kanssa.

Pienikin lapsi voi kuitenkin mainosti pulahtaa kylmään veteen ja avantoon.

– Periaatteessa talviuinnille ei vauvaiän jälkeen ole ikärajaa. Talviuintipiireissä konkarit vievät jo 3–4-vuotiaita lapsia kokeilemaan harrastusta, kertoo Aikuisliikunnan kordinaattori Hanna Okkonen Suomen Ladusta.

Uimataidottoman lapsen voi antaa sylissä kastella varpaitaan ja jalkojaan, uimataitoinen menee veteen itse.

– Tärkeintä on, että lapsi on itse innostunut asiasta. Pakottaa ei tietenkään saa, Okkonen jatkaa.

Lapsesta talviuinti on usein jännittävä ja mieluinen kokemus, jos vain rohkeutta ja kiinnostusta kylmään kylpyyn riittää. Niin lapsi kuin aikuinen pääsee talviuinnin kautta kokeilemaan uskalluksensa rajoja ja ylittämään ne. Aikuisen tehtävä on tukea ja kannustaa, sekä tietenkin valvoa tarkoin vieressä.

Lue myös: Lukijoiden parhaat vinkit pakkasta vastaan

Talviuinti avartaa ymmärrystä luonnosta

Kuten kaikilla lajin aloittelijolla, lapsillakin yleensä ensimmäisillä kerroilla hengitys salpautuu vaarattomasti kylmässä vedessä. Se voi tuntua ikävältä ja säikäyttää, jolloin pahimmillaan uimataitokin hetkeksi unohtuu.

Laiturilta portaita pitkin kaiteesta kiinni pitäen on turvallista laskeutua veteen. Talviuintia kannattaakin harrastaa tarkoitukseen varatuilla talviuintipaikoilla, joista listaa löytyy esimerkiksi Suomen Ladun sivuilta.

Jo kastautuminen on lapselle kelpo saavutus, etenkin ensimmäisillä kerroilla. Kylmä vesi kangistaa nopeasti, eikä lämmönhukasta herkemmin kärsiviä lapsia kannatakaan päästää pitkäksi aikaa veteen pulikoimaan, vaikka he siihen rohkenisivatkin.

– Lapselle voi neuvoa, että veteen kannattaa mennä rauhallisesti ja henkeä sisään vetäen ja vedessä puhaltaa ulos, Okkonen vinkkaa.

Pulahtamisen jälkeen on tärkeää pysyä lämpimänä, ehkä käydä saunassa, pukeutua lämpimästi ja nauttia jotakin lämmintä juotavaa.

”Ei ole mitään syytä olettaa etteikö myös lapsen stressi voisi liueta avantoon.”

Talviuintihetkestä muodostuu helposti mukava yhteinen hetki lapselle ja aikuiselle, jossa ensin voitetaan pelot ja arkuus jäisessä vedessä ja sitten lämmitellään kuuman kaakaon ääressä. Luonnonvesissä uiminen on myös terveellinen kosketus luontoon. Ympäröivä maisema, veden äänet, lumen tuoksu ja tuulen tuntu ovat kaikki oleellinen osa uintikokemusta.

Harvoin ihminen tarkkailee sääolosuhteita kuten tuulen voimakkuutta niin herkillä aisteilla kuin astellessaan avantoon. Lapsen kanssa talviuintiin voikin hyvin yhdistää esimerkiksi säähavaintokirjan pitämisen. Millainen oli uintisää tänään, paljonko veden lämpötila, oliko jään päällä lunta?

Uinnin jälkeen loppupäivän voikin sitten rentoutua ja nauttia kylmän kylvyn tuomasta hyvästä olosta! Stressi ja jännitys nimittäin laukeavat tehokkaasti kylmässä vedessä, kun elimistö käyttää stressihormonit puolustusreaktiossa kylmää vastaan.

– Tutkimustietoa talviuinnin terveysvaikutuksista lapsille ei ole olemassa, mutta sen perusteella mitä tiedämme vaikutuksista aikuisen elimistöön, ei ole mitään syytä olettaa etteikö myös lapsen stressi voisi liueta avantoon, Okkonen summaa.

Mikä talviuinti?

Ennen puhuttiin avantouinnista, mutta nykyisin leudompien talvien aikana käytetään laajempaa termiä talviuinti. Talviuinnilla tarkoitetaan uimista alle 10-asteisessa vedessä. Kausi kestää lokakuun alusta toukokuun loppuun.

Suomessa talviuinnin harrastajia on 100 000, ja lajia on kokeillut noin puoli miljoonaa. Lajin suosio on ollut viime vuosina kasvussa; etenkin nuoret ja urheilijat ovat innostuneet lajista.

Säännöllisesti talviuivilla on todettu terveysvaikutuksina alentunutta verenpainetta ja parantunutta lämmönsietokykyä. Kylmät kylvyt myös parantavat verenkiertoa ja kudosten kimmoisuutta.

Parhaimmat terveysvaikutukset talviuinnista saa käymällä vedessä säännöllisesti ja vähintään kerran viikossa. Flunssaisena, toipilaana tai alkoholin vaikutuksen alaisena veteen ei tule mennä.

Talviuinti sopii kaikille ja kaikenikäisille, mutta esimerkiksi sydänsairauksista ja astmasta kärsivien voi olla syytä keskustella lääkärin kanssa ennen harrastuksen aloittamista.

Muistilista talviuintiin – lapsille ja aikuisille

Varusteiksi riittää uimapuku, mutta myös hattu on hyvä olla päässä, sillä pää luovuttaa eniten lämpöä.
Talviuintipiireissä hattu on tärkeä osa harrastusta ja hassut hatut ovat in. Lapsellekin tämä saattaa olla mieluisa osa harrastusta!
Myös jalat ja kädet voi suojata esimerkiksi lämpösukilla ja -hanskoilla.
Laiturin päähän voi kävellä villasukat jalassa ja riisua ne ennen veteen menoa. Jääkeleillä luistamattomat tossut ovat hyvä valinta.
Lämmittele ennen veteen menoa esimerkiksi saunassa tai juoksemalla hippaa.
Jos käyt ensin saunassa, älä juokse suoraan veteen, vaan jäähdyttele ensin muutama minuutti verenpaineen heilahtelujen tasaamiseksi.
Ensimmäisillä kerroilla kastautuminen riittää. Jo pelkkä kastautuminen tuo hyvän olon, kun stressi- ja dopamiinihormonitasot hetkellisesti nousevat.
Yleensä noin 10 uintikerran jälkeen vedessäoloaikaa voi pikku hiljaa lisätä kehon tottuessa.
Päätä ei ole hyvä kastella veteen ollenkaan.
Uinnin jälkeen ei pitäisi olla kylmä; jos on, vaatetta on liian vähän. Vedessä ollaan niin vähän aikaa, ettei kylmettymistä siellä ehdi tapahtua.

Lähteet: Avantouimarin käsikirja (Edita), Suomen Latu, Turun avantouimarit

Helsingin kouluissa on tällä haavaa voimassa suositus, joka rajoittaa lasten laulamista. Kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala suosittelee näin varotoimena koronaviruksen leviämisen vuoksi. Laulaminen voi levittää koronavirusta varsin tehokkaasti.

– Epidemiologisen arvion perusteella olemme antaneet kouluille ohjeita ja suosituksia, joista yhtenä on, että kouluissa ei lauleta ja soiteta puhallinsoittimia. Tämä koskee pääasiassa musiikkitunteja, kertoo toimialajohtaja Liisa Pohjolainen Kaksplussalle sähköpostitse.

Aiemmin syksyllä muualla Suomessa ainakin Mikkelissä on ollut kieltosuositus koulussa laulamiselle.

Keväällä uutisoitiin washingtonilaisesta Skagit Valley -kuorosta, jonka jäsenet olivat tartuttaneet virusta toisiinsa lauluharjoituksissa. Kun yhteisharjoituksesta oli kulunut kolme viikkoa, 45:llä aikuiskuoron jäsenellä oli tartunta ja osalla oli myös oireita. Kolme kuorolaista oli sairaalahoidossa ja kaksi kuollut.

Näin kävi, vaikka käsihygieniasta ja turvaväleistä oli kuorolaisten mukaan pidetty huolta.

Muun muassa infektiotautien tutkija Jamie Lloyd-Smith totesi Los Angeles Timesille, että äänen voimistaminen kasvattaa pisaroiden ja mikroskooppisten pienten hiukkasten määrää, jotka leviävät ihmisen hengityksestä ympäristöön.

Myös Suomessa uutisoitiin viime keväänä naistenpäivän konsertista, joka järjestettiin Helsingin Musiikkitalossa. Konsertti 80-henkisine suurkuoroesityksineen muodostui surullisen kuuluisaksi ”viruslingoksi”, jossa niin esiintyjät kuin yleisökin saivat tartuntoja. Epäselvää on kuitenkin se, missä määrin esiintyjät lopulta vaikuttivat leviämiseen.

Lue myös: Vain koronan saanut lapsi eristykseen ja muut normaalisti päiväkotiin? Näin tehdään nyt Helsingissä

Laulaminen kouluissa – käytännöt vaihtelevat

Vaikka lapset eivät tämänhetkisen tiedon valossa sairastu koronainfektioon yhtä herkästi kuin aikuiset, on pääkaupunkiseudulla ja muuallakin Suomen kouluissa noudatettu myös muita normaalista poikkeavia käytäntöjä.

Ainakin pääkaupunkiseudulla liikuntatunteja on kehotettu pitämään mahdollisuuksien mukaan ulkona ja järjestämään tunnit siten, että lähikontakteja tulisi välttää.

Laulamisen rajoittaminen on kuitenkin herättänyt erityistä närkästystä osassa vanhemmista. Keskustelua ovat herättäneet etenkin sekä lasten että vanhempien odottamat joulujuhlatuokiot. Sosiaalisessa mediassa on keskusteltu muun muassa siitä, voisivatko lapset saada luvan viettää yhteislauluhetkensä ulkona.

Musiikkitunneilla laulamista ja puhallinsoitinten soittamista on korvattu muun muassa levyraadein ja muita soittimia soittamalla, helsinkiläisvanhemmat kertovat.

Kouluihin annettu laulamista koskeva suositus ei ole käytössä Helsingin varhaiskasvatuksessa, toteaa Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas.

Hauska testi kertoo pikavauhtia, minkä aikakauden ja tyylisuunnan vauvamuoti on vienyt sydämesi. Sosiaalisen median inspiraatiokuvissa valtavirtaa voivat 2020-luvulla olla murretut värit ja hiuksenhienot hempeilyt – vetoavatko ne sinuun vai kuljetko omaan suuntaasi?

Vauvanvaatteiden ylivoimainen suloisuus piilee pikkuruisessa kokoluokassa sekä sävyissä ja kuoseissa, joita ei hevillä löydä aikuisten vaaterekeistä.

Valitse allaolevista kuvista oma suosikkisi kumppareista, päähineistä, mekoista, takeista ja bodyistä. Mikä vauvamuodin vuosikymmen näkyykään teillä lastenhuoneen vaatekaapissa?

Jos lapselleen tai itselleen haluaa antaa hyvin harvinaisen etunimen, Digi- ja väestötietovirasto voi pyytää nimilautakuntaa arvioimaan sen sopivuutta. Lautakunta arvioi myös uusia sukunimiä.

Laki säätelee sitä, millaisia etunimiä Suomessa voidaan antaa. Nimi ei esimerkiksi saa aiheuttaa pahennusta tai haittaa tai muistuttaa sukunimeä.

Etunimen on myös vastattava vakiintunutta etunimikäytäntöä. Tästä voidaan kuitenkin poiketa uskonnollisen syyn vuoksi tai silloin, jos henkilöllä on yhteys vieraaseen valtioon.

Listasimme alle hyväksytyt ja hylätyt etunimet vuodelta 2020. Nimiä on voitu hakea sekä lapsille että aikuisille.

Hyväksytyt etunimet:

Ametistus

Aevi

Bahdoonducaysane

Candreva

Capo

Gaso

Ha-eun

Jekyl

Jääkarhu

Kettu

Kromi

Kukkia

Kuuna

Lit

Loitsu

Mikuska

Mustang

Na’ilah

Ohtomo

Phillippis

Piano

Puuve

Undómiel

Zwakman

Näitä nimiä ei hyväksytty etunimiksi:

Aavikko

Ametister

Arka

Avicii

Decepticon

Ekström

Famelius

Fives

Fizzix

Fulush

Herra

Julmuri

Kapteeni

Kyliex

Lord

Lucifer

M.monga

Malm

Malmio

NeoNilla

Pimu

Raivomieli

Ruumiinkukka

Sephiroth

Skratte

Veikkonen

Williaz

Villjami

Örkki-Ukko

Vanhemmat saattavat helposti kuvitella, että reissu laskettelukeskukseen tai kylpylään on lapsen talven kohokohta. Todellisuudessa talven huippuhetki voi olla arkinen tekeminen ulkona tai ihan kotona: lumienkelit tai vaikka yhteinen leivontahetki.

Pienistä yhdessä tehdyistä asioista tulee lopulta hänen arvokkaimpia lapsuusmuistojaan. Kokosimme listan helpoista ja edullisista talvilomapuuhista, jotka ilahduttavat niin lasta kuin vanhempaakin.

1. Jäädyttäkää jäälyhtyjä

Jäästä voi loihtia erilaisten muottien avulla hauskoja koristeita pihalle. Muotiksi sopii esimerkiksi ämpäri tai jokin muu astia riippuen siitä, minkä mallisen jäälyhdyn haluatte rakentaa.

Astia kannattaa ottaa sisälle ennen kuin se jäätynyt kokonaan, jotta lyhdyn sisälle jää tyhjä tila kynttilälle. Lyhdyn voi lopuksi koristella kauniilla kukilla. Myös lumesta voi tehdä upean lumilyhdyn, jonka sisälle voi laittaa kynttilän valaisemaan.

2. Etsikää metsästä nuotiopaikka

Tehkää koko perheen voimin retki talviseen luontoon. Ottakaa mukaan eväitä ja lämmintä mehua tai kaakaota termospulloon. Evääksi sopivat piparit ja rusinat sekä herkulliset eväsleivät.

Nuotion sytyttäminen onnistuu talvellakin. Ritisevän tulen äärellä voi lämmitellä sekä paistaa nakkeja ja vaahtokarkkeja. Talvisessa metsässä on monenlaista hauskaa hauskaa tekemistä ulkona, kuten lumen pudotteleminen puiden oksilta kepeillä huitomalla ja lumessa kahlaaminen.

3. Tutkikaa eläinten jälkiä lumessa

Etsikää lumesta eläinten jälkiä ja pohtikaa yhdessä, mitkä eläimet voisivat olla jälkien takana. Mahtavatko jäljet lumessa olla peräisin hiirulaisten pienistä käpälistä vai suurista hirven sorkista? Suden tassua muistuttavat jäljet jännittävät niin aikuista kuin lastakin. Hui!

4. Järjestäkää yhteinen leivontahetki

Yhteinen leivontahetki lämpimän uunin äärellä on talvipakkasilla mitä mainiointa puuhaa. Pipareiden leipomista ei tarvitse lopettaa jouluun, vaan niitä voi hyvin tehdä koko talven ajan. Sopivia leipomuksia lapsen kanssa ovat pipareiden lisäksi kauralastut, pannukakku tai sämpylät.

Lapsen mielestä leivonnan parhaita osuuksia on tietysti taikinakulhon kaapiminen suuhun. Herkkuhetki jää pieneen mieleen pitkäksi aikaa.

Tekemistä ulkona: Mäenlasku tuntuu erityisen mahtavalta, kun on itse kasannut lumivuorensa.

5. Kasatkaa ikioma pulkkamäki

Pulkkamäessä viihtyvät niin lapset kuin aikuisetkin. Jos lähistöllä ei ole valmista pulkkamäkeä, omalle pihalle voi rakentaa lumesta ikioman hyppyrin tai pulkkamäen.

Eikä mikään estä pakkaamasta mukaan eväitä, esimerkiksi kuumaa kaakaota ja pullaa. Mäenlaskun lomassa pieni herkuttelu on hauskaa tekemistä ulkona.

6. Osallistukaa lintujen talviseurantaan

Suomen suurin lintutapahtuma BirdLifen Pihabongaus järjestetään joka talvi. Siinä lintuja tarkkaillaan tunnin ajan omalla kotipihalla tai lähiluonnossa. Kokeilkaa yhdessä, kuinka monta lintua bongaatte tunnissa. Tarkemmat osallistumisohjeet löytyvät täältä.

7. Tekemistä ulkona: Lumienkelit, -koirat ja -tiikerit

Kun lunta on satanut tarpeeksi, menkää yhdessä ulos tekemään lumienkeleitä. Perinteisen lumienkelin lisäksi on hauska kokeilla, miten lumikoiran, lumipuun tai lumitiikerin tekeminen onnistuu kokovartalopiehtaroinnilla.

8. Puhaltakaa saippuakuplia pakkasella:

Pakkassää sopii mainiosti saippuakuplien puhaltamiseen. Kuplat jäätyvät pakkasessa nopeasti, jopa alle minuutissa. Kuplaseokseen tarvitaan astianpesuainetta, glyserolia, siirappia ja vettä.

Esimerkiksi tällaisella ohjeella voi valmistaa saippuakuplaliuosta pakkassäähän:

1 dl astianpesuainetta
1 dl glyserolia (saa apteekista)
2 tl siirappia
4 dl vettä

9. Leikkejä luistelukentälle

Luistelu on hauskaa ja rentouttavaa talvipuuhaa, jota voi tehdä koko perheen voimin. Jäällä voi pelata jääkiekkoa tai harjoitella sirklausta tai jopa piruetin pyörähtämistä. Luistelua vasta harjoittelevan kanssa on hauska leikkiä mailalla ratsastamista vanhemman vetoavulla. Entäpä pingviinikävelyä?

Monissa kaupungeissa on kaupungin ylläpitämiä jääkenttiä tai leikkikentille jäädytettyjä luistelukenttiä. Esimerkiksi Helsingissä kaupungin ylläpitämät luistelukentät ovat maksuttomia.

Lue myös: Näin opetat lapsen luistelemaan – vältä tätä virheasentoa

10. Tekemistä ulkona: Lumilinna

Lumilinnan tai -luolan rakentaminen on jännittävää puuhaa. Ison lumilinnan rakentamisessa saattaa mennä jopa viikkoja, jos linnasta haluaa rakentaa niin suuren, että koko perhe mahtuu sisään. Lumilinnan ikkuna-aukkoihin voi upottaa kauniit tuikut valaisemaan.

Ja kukapa olisikaan parempi vartioimaan lumista luomusta kuin lumiukko?

11. Leikkikää lumisotaa

Jos lapsilta kysytään, niin lumisota on heidän mielestään parhaita talven puuhia. Leikin pyörteissä on kuitenkin hyvä muistaa lumisodan tärkein sääntö: kasvoihin ei saa heittää.

Aikuisen kannattaa jo etukäteen hyväksyä se tosiasia, että lumisodan jälkeen ihan kaikki vaatteet ovat läpimärkiä.

Sami Kurosen kotiin on serkkulasta parin tunnin automatka. Mutta heti kun Kiira, 10, pääsee perille, hän ryntää Samin tyttären Oonan, 11, kanssa leikkeihin ja puuhaamaan omiaan.

Liian usein ei tule tavattua, Sami-setä veistelee. Harvahkot näkemiset ovat arvokasta aikaa myös serkkutyttöjen isien kesken.

Lasten touhutessa Sami ja Kiiran isä, ammattikokki Pasi Kuronen valmistavat ruokaa ja vaihtavat kuulumisia. Ruuanlaitto on heille tapa näyttää välittämistä. Ja juttu jatkuu siitä, mihin se on viimeksi jäänyt.

– Lapsetkaan eivät tarvitse lämmittelyaikoja, vaan leikit jatkuvat välittömästi. Minun ja Samin näkemisissäkin on enemmän sisältöä, kun lapset ovat mukana. On hauskaa miettiä, mitä voimme porukalle keksiä ja tehdä, Pasi toteaa.

Sami on ollut yhtä kauan isä Oonalle kuin setä Kiiralle. Täysi vuosikymmen on tuonut tytöissä esiin monet yhtäläisyydet.

– On hauska huomata, kuinka paljon samaa heissä on. Ja tunnistaa piirteitä puolin ja toisin, joita minusta ja Pasista löytyy, Sami sanoo.

– Upeaa seurata vierestä, miten omasta veljestä on syntynyt kaksi noin viehättävää tyttöä, Sami hymyilee.

Pasilla onkin myös 3-vuotias pikkuneiti Ronja. Kuopus on lapsiperheille tutussa ikävaiheessa: ruokapöydässä maistuisi vain kylmä nakki. Ateriat näyttävät vanhempien silmissä melko yksipuolisilta.

Yleisempikin huoli eri-ikäisten lasten nirsoilusta ja ravintoaineiden saannista oli yksi alkusysäys perheiden yhteiseen kirjahankkeeseen. Loppukesästä ilmestyy Junnut kokkaa (Otava), lapsille suunnattu kokkikirja. Idea jalostui teokseksi, joka antaa isommille lapsille eväitä valmistaa itse aterioita.

Sami Kurosen tytär Oona hassuttelemassa isänsä kanssa lihapullat silmillä.

Keittiössä saa olla hauskaa! Sami Kurosen tytär, Oona, pyytää silloin tällöin päästä auttamaan isäänsä kokkailuissa.

– Tajuttiin, että meidän mimmit on siinä iässä, että ruuanlaitto alkaa kiinnostamaan. He voisivat hyötyä lapselle suunnitellusta kokkauskirjasta, sanoo Sami.

– 10 vuoden iästä alkaen lapsilla alkaa olla mahdollisuus ottaa haltuunsa kokonaisia reseptejä. Myös veitsenkäsittelytaito alkaa tarkentua, hän jatkaa.

Leipominen innostaa kaikenikäisiä lapsia

Oona ja Kiira tunnustautuvat ennemmin leipureiksi kuin ruuanlaittajiksi.

– Varsinkin suklaataikinan tekeminen on hauskaa. Parasta on, kun saa nuolla taikinan jäämät, Oona kertoo.

Kiira on seurannut ammattilaisisänsä kokkailuja tiiviisti pienestä pitäen. Silloin hän rakasti tunnustella aineksia, kysellä ja maistella innokkaammin kuin nyt neljäsluokkalaisena.

– Innostusta on yritetty saada taas viriämään antamalla hänelle helppoja työvaiheita. Toivon, että kun hän saa valmiin kirjan käteensä, innostus taas viriää, Pasi sanoo.

– Kirjan reseptien pitää olla simppeleitä ja monen lapsen suuhun sopivia. Tekotapa täytyy olla sellainen, ettei ole liikaa työtehtäviä, Pasi toteaa.

Löytääkseen oikeat reseptit Sami ja Pasi kyselivät tytöiltään. Kirjaan pääsivät suosikit ja ne ateriat, joita he ovat yhdessä lastensa kanssa kokkailleet.

– Olisihan se ihanaa, jos muutaman vuoden kuluttua olisi Oonan kokkaama ateria valmiina odottamassa, kun tulen töistä kotiin, Sami naurahtaa.

Lempiruoka on kotiruokaa

Samilta ja Pasilta löytyy molemmilta ymmärrystä lasten nirsoilulle, vaikka se ei ruokapöydässä olekaan aikuiselle aina helppoa sulateltavaa.

– Kun on valmistanut uutta ruokaa ja nähnyt vaivaa ja lapsi ei maistakaan, on kyllä vitsit vähissä, Sami sanoo.

Turhautuminen kumpuaa Samin mukaan ennen kaikkea huolesta, saako lapsi riittävästi ravintoaineita.

Pasi on samaa mieltä: nirsoilu herättää ennen kaikkea huolta. Perheen ruuissa pyritään kuitenkin vaihtelevuuteen ja monipuolisuuteen.

– Välillä itse tulee sokeaksi sille, mitä kaikkea on syöty kuluneen viikon aikana. Niinpä pyydän Kiiraa välillä heittämään ilmoille pari toiveruokaa, jotta viikosta löytyisi myös niitä varmoja hittejä.

– Äidin tekemä makaronilaatikko on parasta, Kiira kertoo.

Pasia hymyilyttää vieressä. Kiira lisää vielä, että isän bravuuri, kalakeitto, maistuu hyvin.

– En tosin erota, onko keitto mun isän vai Pasi-sedän tekemää, Sami Kurosen tytär Oona toteaa.

Yli 20-vuotisen uran ammattikokkina tehneen sedän täytyy vain niellä tappionsa.

Kaksplus kuuluu samaan konserniin kustannusyhtiö Otavan kanssa.

Lue myös Sami Kuronen: ”Ne on kovia mimmejä ja kundeja, jotka pyörittävät perhearkea yksin”

1. Takareiden venytys

2. Venytysliikkeitä raskauteen: Lonkankoukistajat

3. Pakaran venytys seisten korokkeella

4. Rintalihasvenytys seinää vasten

5. Venytysliikkeitä raskauteen: Etureisi kylkimakuulla

Raskausjooga – 7 tehokasta joogaliikettä raskausajalle

Ryhti voi romuttua raskaudessa – suorista vartaloasi 5 vahvistavalla liikkeellä

Odottaja, tee näitä liikkeitä päivittäin ja synnytyksesi voi sujua helpommin

Kirje syntyi vanhempien tarpeesta

Porkkanakin aiheuttaa happohyökkäyksen

”Ihanaa, kun on tällainen kirje”

Todellinen vaikuttamisen mahdollisuus

Lue myös:

Hävettääkö pyytää taas isovanhempia lastenhoitoon? Se on turhaa: 2020-luvun mummot ja papat haluavat auttaa

Millainen on paras tutti? Asiantuntija kertoo näkemyksensä pyöreästä muotitutista

Lapsen hampaiden pesu on joskus kidutusta molemmille – miksi en keksinyt näitä hämäyksiä itse?

Sektioarpi voi kipuilla kiinnikkeiden takia

Käsittely alkaa ympäröivistä kudoksista

Sektioarven hierontaan ohjausta äideille

Lue myös:

Kolmannen asteen synnytysrepeämät saanut Anne: ”Oli heti sellainen olo, että tämän voisi tehdä uudestaan”

Niina ei tullut millään uudestaan raskaaksi, sitten sektiohaavasta löytyi tasku – sektioarpiin voi liittyä yllättäviä pitkäaikaisia jälkiseurauksia

Heta Hyttinen vetosi lakiin saadakseen sektion

Vatsalihakset: Näin treeni muuttuu raskauden aikana

Harjoittele monipuolisesti 2–3 kertaa viikossa

1. Hyvää huomenta -liike

2. Keskivartalon kierto kuminauhalla

3. Jalan nosto puoli-istunnassa

4. Kylkimakuulla simpukka

5. Jalkojen nosto kylkimakuulla

Lue myös:

Raskausjooga – 7 tehokasta joogaliikettä raskausajalle

Ryhti voi romuttua raskaudessa – suorista vartaloasi 5 vahvistavalla liikkeellä

Venytysliikkeitä koko raskauden ajaksi: 5 venyttelyä, joilla rentoutat kehoa

Lisää testejä:

Elitkö lapsuutta 1990-luvulla? Tee testi ja selvitä, kuinka hyvin muistat ysärilapsuuden

Synnytystesti: testaa, kuinka hyvin tunnet synnyttämisen faktat!

Vauva 2020 -testi: Kuinka hyvin tunnet vuoden vauvajuorut?

Tartunnat lisääntyneet lasten ja koululaisten keskuudessa

Kyläilyjä ei suositella

Virpi Sarasvuon raskaustyyli 2010

Jaana Pelkosen diskopallo

Anna-Maija Tuokon sähköinen eleganssi

Juhlien emännän raskaustyyli

Sari Sarkomaan raskaustyyli 2005

Sofia Vikman, yksi illan kuningattarista

Räiskyvä Minttu Mustakallio

Lue myös:

Esikoistaan odottava Li Andersson Annassa: ”Minusta on tärkeää pohtia pienen lapsen äidin unen tärkeyttä”

Näin häivytät kotiäitilookin missityyliin – tukka puoliauki ja asennekorut korviin

Nämä tyylit pukevat odottajaa – ihanaa muotia arkeen ja kesän juhliin!

1. Haluaisitko oppia valokuvaamaan?

2. Olisiko sinusta äitikaveriksi yksinäiselle?

3. Saiko aika lapsen kanssa sinut tutustumaan lastenvaatteisiin?

4. Jaksaisitko nyt opiskella?

5. Olisiko aika kaivaa vaelluskengät naftaliinista?

6. Olisiko nyt hyvä hetki kokeilla uusia reseptejä?

7. Kiinnostaisiko oppia alkeet uudesta kielestä?

8. Kiinnostaisiko historia?

9. Oletko haaveillut laulutunneista?

10. Olisiko aika kokeilla maalaamista?

11. Ole vain ja ota rennosti!

Näin Veera, 33, tekee töitä äitiysvapaalla ja kritisoi sunnuntai-sääntöä: ”Ei näillä vaipparahoilla veropetosta olla tekemässä”

2-kuisen vauvan äiti Jenni Puoliväli takoo mieluummin töitä kuin Kelan päivärahaa: ”Olen virkeämpi äiti, jos käyn välillä töissä”

Miksi alanvaihto houkuttaa monia naisia äitiyslomalla?

Po.P Weather Pro -toppasormikkaat

Po.P Weather Pro -toppakintaat

Name It Sky Mitten Wool

Future TT Sport

Ciraf-talvirukkaset

Hans Company -talvikäsineet

H&M-talvihanskat

Lue myös:

Testi: 6 x lasten talvikengät – tiesitkö näitä tuntemattomampia merkkejä? Testivoittaja on tuttu

Onko lapsen kanssa pakko ulkoilla joka päivä? 5 sallittua tekosyytä jäädä sisälle – ja näin selätät ne

Kumpi välikerrasto talvihaalarin alle – vertailussa villa ja fleece

Lisää testejä:

Elitkö lapsuutta 1990-luvulla? Tee testi ja selvitä, kuinka hyvin muistat ysärilapsuuden

Testaa, kuinka hyvin muistat 2000-luvun lapsuuden!

Missä karmeassa lastenlaulussa ”on kuolo siitä seuraus ja äidin kyyneleet”? Testaa, tunnetko lastenlaulut vain 7 sanasta!