Lifestyle - Kaksplus.fi

Mitä tekee ihminen, jonka oman elämän reality on poskettomasti oleskelua kodin neljän seinän sisällä? Hän laittaa television päälle.

Viimeistään pandemia-aika teki sohvalla istumisesta kansanharrastuksen, mutta se on ollut jo pidempään perinteisesti äitiyslomalaisten rakkaita hengähdyshetkiä.

Kuinka usein sitä onkaan jumissa rinnalle nukahtanut vauva sylissä. Silloin suurinta onnea on kaukosäädin käden ulottuvilla.

Imetysmaratoneihin suositellaan ensisijaisesti Netflixin kaltaisten suoratoistopalvelujen hittisarjoja, mutta tiedämme – joskus jaksaa katsoa tasan sitä, mitä sattuu tulemaan.

Ja näitä ohjelmia ruudusta pukkaa! Testaa: kuinka hyvin tunnet ne?

Anna.fi: Tunnetko nämä ikoniset rakkauselokuvat ja niiden pääparit? Testaa tietämyksesi!

Vietin tyttöjen ympäröimän tyttölapsuuden. En tiennyt pojista oikein muuta kuin että koulussa he oppivat hitaasti ja häiritsivät. Kun minusta 11 vuotta sitten tuli #boymom, se tuntui seikkailulta: pääsen viimein tutustumaan tähän pienten poikien erityiseen ihmisryhmään. Olin suunnattoman ylpeä, sillä mielikuvissani poikien äidit olivat kovia mimmejä. Pakkohan heidän oli olla, eikö niin? Jaksaisiko kukaan muuten taukoamatonta juoksemista, intiaani- ja ritsaleikkejä tai rosvoja ja poliisia, joista olin kuullut?

Poikien äidit olivat mielessäni kuin koripalloilija Lauri Markkasen äiti Riikka, joka kerran pyöritti 99 lihapullaa. Pojat tulivat koulusta ja söivät ne yhdellä aterialla, tuosta vain. Poikien äidit olivat mielikuvissani taipumattomia.

Poikien äideistä on kasvanut liike, joka näkyy erityisesti netissä. He ovat järjestäytyneet Instagramissa muun muassa hashtageilla #boymom (10,2 miljoonaa tägäystä), #momofboys (3,6 miljoonaa) ja #boymomlife (850 tuhatta). Päälle tulevat versiot erilaisilla poikien ja sinisten sydämien määrillä. Näillä kaikilla on yli kolminkertaisesti tägäyksiä kuin tyttöäitiversioilla.

Poikien äidit tuovat lapsensa sukupuolen esiin moninkertaisesti innokkaammin kuin tyttöjen. Siitä on maailmalla muodostunut kokonainen alakulttuuri t-paitoineen ja lukuisine someryhmineen. Pojissa on jotakin, jonka äidit haluavat yltävän itseensä saakka. Mutta millainen poikien äiti oikein viestittää olevansa?

Poikien äidit olivat mielikuvissani taipumattomia.

Digitaalinen kulttuuri on kehittynyt aika lailla esikoisemme tahtiin. Visuaalisuus on noussut määrittäväksi tekijäksi juuri tänä aikana. Sillä on osansa näiden ilmiöiden kiihdyttäjänä, sillä me kuvitamme monimutkaisia ilmiöitä raikkaasti kuin koiranhännän tupsukat. Urheilullinen ja menevä, sopivan instalihaksikas äiti. Äiti, jonka pohjimmainen viesti tuntuu olevan: Pärjään poikatouhuissa, siis kaikessa muussakin. Jalkapallo, skeittilauta, työkalut. Ne voivat osua tai ne voivat mennä huti.

Järjestäytymistä selitetään yleensä vertaistuella: ”Huh, onko teillä muilla tällaista?” Tietenkin tunnistan stereotyyppisistä asetelmista monta asiaa. Poikien biologia on omanlaistaan ja yhteenkuuluvuuden tunne vaikka sitten palstoilla lienee hyödyllistä. Mutta jätänkö vain huomiotta ne yleistykset, jotka eivät osu – katoilevat sukat tai levällään olevat lelut vain poikien ominaisuuksina? Luokittelu ei kunnioita rauhallisia poikia jos ei tyttöjäkään.

Mutta kyse taitaakin olla äideistä. Poikalapsen arvostus on vanhaa perua, ja monissa kulttuureissa yhä tätä päivää konkreettisesti ja ainakin alitajuisesti. Jos ei itse ole syntynyt arvostettuun sukupuoleen, saisiko sen synnyttämällä edes hitusen tuosta taikapölystä?

Nykyäidit ovat kuitenkin kasvaneet sukupuolineutraalien legopalikoiden aikaan. Miksi ihmeessä juuri me olemme ottaneet lapsen sukupuolen uudelleen esiin, värjänneet sen tummemmalla sinisellä ja kauniisti filtteröidyllä vaaleanpunaisella? Miksi juuri me annamme sen vaikuttaa itseemme, vaikka koskaan maailmanhistoriassa emme ole saaneet näin vapaasti valita, mitä olemme?

Konservatiivinen aate on saanut uutta vauhtia samalla kun 1950-luku on tullut hiukan muotiin – niin sohvapöydissä kuin arvoissa. Perinteisten vaimojen tradwife-liike saattaa olla kapea ääripää, mutta voisiko #boymom olla saman liikkeen laakea etupiha?

Miksi ihmeessä juuri me nykyäidit olemme ottaneet lapsen sukupuolen uudelleen esiin?

Tutkija Tiina Piilola kirjoittaa Kalevalan naiset -kirjassaan, että Kalevalassa tytärten äideille ei ole tarjolla glooriaa toisin kuin poikien äideille – heille, jotka teoksessa edustavat ”äitiyden ylintä aatelia”. Tutkija Satu Apon mukaan niin Ilmatar, Lemminkäisen äiti, Kullervon äiti kuin Marjatta ovat täysin positiivisia naisia, joilla on yhteinen nimittäjä: pojan vuoksi koettu kärsimys.

Sivuaako tämä klassinen kärsimys hiuksiin tarttunutta nerf-ammusta? Pikkuautoa jalan alla? 99 lihapullaa ja kaikkea mitä äidit tuottavat ja pojat miehiksi kasvaessaan maailmasta kuluttavat?

Lapsen sukupuolen kautta identifioitumisella on valtava kääntöpuoli. Se palauttaa naisen takaisin tuttuun rooliin, jonkun toisen kautta elämiseen. On canth’laisesti puolikuollutta, jos elämän sisältö tulee kenen tahansa kautta elämisestä: puolisona, äitinä, tyttärenä. Se unohtaa isät ja korostaa äitien vastuuta kaikesta. Se on myös epäreilua lapsia kohtaan. Jokainen ainutlaatuinen persoona jää etanoiden ja sammakoiden alle, tukehtuu sokeriin ja kaneliin.

Toimittaja-kirjailija Aino-Mari Tuuri tarkkailee perhe-elämää ja sen muutosta kiinnostuksella – niin yhteiskunnassa kuin omalla kohdallaan. Lapsista kaksi on alakoulussa ja yksi päiväkodissa.

Miten tehdä lapsen automatkasta mahdollisimman turvallinen? Kannattaisiko turvaistuin nitoa autoon isofix-kiinnityksen lisäksi vielä turvavyölläkin?

– Joidenkin istuinten kohdalla saattaa näyttää siltä, että isofix ei riitä kiinnittämiseen. Vaikka kiinnitys vaikuttaisi heppoiselta, tulee valmistajan ohjeita kuitenkin noudattaa, kertoo koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara Liikenneturvasta.

Vaikka tekisi mieli kietaista istuin penkkiin varmuuden vuoksi turvavyönkin avulla, se ei kannata, ellei istuimen ohjeissa siihen kehoteta.

– Istuimet testataan kolareita varten tietyllä kiinnitystavalla. Turvaistuimen kiinnitys turvavyöllä voi koitua pahimmillaan hengenvaaralliseksi, sillä väärin kiinnitetty istuin on aina iso riski.

Jos siis istuimen laittaa kiinni molemmilla, se voi käyttäytyä arvaamattomasti.

Elovaara korostaa, että turvaistuimen on tarkoitus ottaa törmäystilanteessa voimia itseensä ja antaa kiinnityksiltään hieman periksi. Tällöin törmäysvoima ei aiheuta niin suurta rasitusta matkustajaan.

– On eri asia kiinnittää turvaistuin, jossa istuu pieni matkustaja, kuin vaikkapa esine, joka sidotaan tiukasti kuormaliinoilla kiinni.

Asia erikseen ovat isompien lasten niin kutsutut turvavyöistuimet, joissa isofix pitää istuimen kiinni penkissä. Matkustaja eli lapsi käyttää auton turvavöitä, jolloin istuimen ideana on asettaa lapsi oikealle korkeudelle turvavöihin nähden.

Turvaistuimen tuplakiinnitys turvavyöllä on siis turvallista vain, kun ohjeissa siihen kehotetaan.

Valitako isofix vai turvaistuimen kiinnitys turvavyöllä?

Kumpi istuintyyppi, isofix tai turvavyökiinnitteinen, on turvallisempi – siihen ei ole Elovaaran mukaan olemassa yksiselittäistä vastausta.

– Isofix on kehitetty sitä varten, että väärin kiinnittämisen mahdollisuus on siinä paljon pienempi kuin turvavyökiinnitteisessä istuimessa.

Kuvassa isofix, joka löytyy penkin ja selkänojan rajasta osassa autoista.

Osassa autoista löytyy isofix penkin ja selkänojan rajasta.

Turvaistuinta hankkiessa on tärkeää tutustua myös oman auton turvatekniikkaan. Joskus se saattaa asettaa rajoituksia, millainen istuin autoon sopii. Kaikissa autoissa ei myöskään ole mahdollisuutta isofix-kiinnitykseen.

Kun turvakaukalosta siirrytään taaperoistuimeen, Liikenneturvan suositus on hankkia selkä menosuuntaan asennettava ja plus-testin läpäissyt istuin. Sen kannattaa olla sellainen, jota lapsi voi käyttää 25-kiloiseksi asti. Näin lapsi voi matkustaa selkä menosuuntaan mahdollisimman pitkään.

Turvallisin paikka lastenistuimelle on takapenkillä. Jos auton etuosassa on täyttyvä turvatyyny, turvaistuinta ei saa missään nimessä kiinnittää etupenkille. Täyttyvä turvatyyny voi lauetessaan olla hengenvaarallinen.

Lue myös: Muista nämä, kun hankit turvaistuinta – 5 ohjetta ostoksille

Onko sinunkin päähäsi iskostunut ohjenuora, että 1-vuotiaana lapsi voi alkaa syödä muun perheen kanssa samaa ruokaa? Tosiasiassa jo vauva voi syödä samaa ruokaa kuin muutkin perheenjäsenet, kunhan ruokaa vain muokataan vauvalle sopivaksi.

– Ei ole mitään syytä olla antamatta vauvalle samaa ruokaa, kun ottaa huomioon kolme asia: raaka-ainesuositukset, ruoan ravitsevuuden ja vauvan taitotason, Samasta padasta -kirjan kirjoittaja, ruokatoimittaja ja kotitalousopettaja Outi Väisänen kertoo.

Vauvan ruokavalioon eivät esimerkiksi sovi nitraatteja sisältävät kasvikset, hunaja, maksa ja suolaiset elintarvikkeet. Lue koko lista vauvalle kielletyistä raaka-aineista.

– Painottaisin suositusten suhteen kuitenkin myös maalaisjärkeä. Vauvalle ei tapahdu mitään pahaa, jos hän saa joskus maistaa lusikallisen kurpitsakeittoa.

Vauvan ruoan on myös oltava ravitsevaa ja raaka-aineiltaan terveellistä, ja se tulee tarjoilla vauvalle sopivassa muodossa: soseena tai sormiruokailijalle sopivina paloina.

Yhteisestä ruoasta hyötyvät sekä vauva että vanhemmat

Sillä, että koko perhe syö samaa ruokaa vauvasta vaariin, on monia hyviä puolia. Ensinnäkin vauva saa yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden kokemuksia, kun hänen lautasellaan on samaa ruokaa kuin muillakin perheenjäsenillä. Lisäksi hän saa kokea runsaamman ja herkullisemman makumaailman kuin silloin, jos hän söisi vain omia soseitaan.

Lisäksi erilaisten ruokien tarjoaminen kehittää vauvan ennakkoluulottomuutta, millä on positiivisia seurauksia lapsen ruokailulle myöhemminkin.

Jos lapsi syö muun perheen kanssa samaa ruokaa, hän alkaa myös usein jossain vaiheessa sormiruokailla, mikä kehittää vauvan motorisia taitoja.

Yhteisestä ateriasta hyötyvät myös vanhemmat, kun perheenjäsenille ei tarvitse kokkailla eri ruokia. Lisäksi omista aterioista voi tulla terveellisempiä.

– Moni vanhempi unohtaa vauvavuonna itsensä ja syö epäsäännöllisesti vähän mitä sattuu. Vauvalle sen sijaan halutaan tarjota terveellistä ruokaa säännöllisin väliajoin. Kun vanhemmat syövät samaa ruokaa samoihin aikoihin kuin vauva, hekin alkavat syödä paremmin.

Outi Väisänen kannustaa kokeilemaan samaa ruokaa vauvalle ja muulle perheelle.

Outi Väisänen on kahden lapsen äiti. Hän innostui lapsiperheiden ruokarumban helpottamisesta esikoisensa vauva-aikaan. Riikka Kantinkoski

Samaa ruokaa vauvalle ja vanhemmille: nämä ruoat maistuvat kaikille

Hyvin monesta reseptistä saa tehtyä ruoan sekä vauvalle että vanhemmille. Ruoasta vain erotetaan vauvan annos ennen kuin siihen lisätään esimerkiksi suolaa tai kermaa.

– Jos haluaa lähteä liikkeelle tutusta ja turvallisesta ruoasta, esimerkiksi uunissa pitkään kypsennettyjä bataatteja tai kasvisosekeittoa kannattaa kokeilla. Molemmat ruoat sopivat jo nelikuiselle vauvalle.

Mausteisemman ruoan ystäville Väisänen suosittelee intialaistyyppistä ruokaa.

– Samasta padasta -kirjan isoimpia hittiruokia on ollut ”Huijarin butter chicken”, jossa on kanan tilalla tofua tai mifua.

Vauvan versio ruoasta otetaan sivuun ennen tofun tai mifun lisäämistä.

Vauva voi osallistua myös pizzaillalliselle, kun suolaa ei lisätä pizzapohjaan vaan vasta aikuisten annoksiin pizzan päälle.

– Pizza margherita, jossa on vain tomaattikastiketta ja mozzarellaa, sopii vauvoille kymmenkuisesta alkaen.

Entä, jos kotiruoka ei kelpaa vauvalle?

Jos vauva on tottunut syömään kaupan valmisruokia, hän saattaa vieroksua itse tehtyä ruokaa. Vaikka vanhempaa voi turhauttaa, että rakkaudella valmistettu kotiruoka lentää lattialle, ei kannata luovuttaa. Kyse voi olla tottumuksesta.

– Helposti ruoka, joka on tuttua ja turvallista, maistuu paremmin. Sanotaan, että vaatii 10-15 maistelukertaa, kun uusi maku tulee tutuksi.

Toinen syy siihen, miksi itse tehty ruoka ei uppoa vauvalle, voi olla ruoan mauttomuus.

– Vedessä keitetty, soseutettu peruna ja parsakaali ei välttämättä ole mitään herkkua. Usein ruoka, joka maistuu omassa suussa hyvältä, maistuu lapsellekin.

Väisänen kehottaa käyttämään ruokien mausteina rohkeasti esimerkiksi kuivattuja yrttejä, vauvallekin turvallista ceylonkanelia ja neilikkaa.

– Usein vauvat tykkäävät paljon runsaamman makuisesta ruoasta kuin vanhemmat ajattelevat.

Kolmas syy siihen, miksi vauva syö huonosti, voi olla se, että hän syö eri aikaan kuin muu perhe.

– Vauvat oppivat huikean paljon kaikesta esimerkin kautta. Jos vauva on osa perhettä myös ruokapöydässä, hän voi ottaa mallia sisaruksiltaan tai vanhemmiltaan ja alkaa haluta syödä samaa ruokaa kuin muut.

Ruoanlaiton on tarkoitus helpottaa elämää, ei vaikeuttaa sitä

Yhteisen ruoan tekeminen saattaa kuulostaa haastavalta ja monimutkaiselta, mutta sitä sen ei ole tarkoitus olla – päinvastoin. Tarkoitus on helpottaa arkea ja ratkaista perheen ruokapulmia.

– Jos teet itselle ruokaa, vauvan annos syntyy siinä sivussa, ja soserumbasta pääsee eroon.

Mikäli perheessä on totuttu antamaan vauvalle valmisruokaa – koska väsyneenä ei ehkä ole jaksanut muuta – uuteen ruokailutapaan voi alkaa totutella vähitellen. Liikkeelle voi lähteä esimerkiksi yhdestä ateriasta.

– Ruokailusta ei kannata ottaa liikaa paineita ja kuten sanonta kuuluu, mitään äitipisteitä ei jaella. Syyllisyyden ja huonommuuden kokeminen valmisruoan antamisesta on turhaa.

– Ajattelen myös, että ainoastaan se ei merkitse, mitä lautasella on, vaan myös se, mitä ruoan ympärillä tapahtuu. Se on jo paljon, jos koko perhe syö yhdessä samaan aikaan.

Lue myös: Tee lapsestasi kulinaristi! 6 keinoa ehkäistä lapsen nirsoilua

Mistä on arjen supervoimat ja sankarit tehty?

Työpäivän multitaskaajista vai mindfulnessharjoittajista?

Einesruokien käyttäjistä vai luomupaistosten luojista?

Himourheilijoista vai vanhemmista, jotka kärräävät nukutettavia lapsiaan korttelien ympäri?

Vai onko supervoimia erityisesti heillä, jotka ovat erilaisten sairauksien uuvuttamia ja tuolloinkin osaavat usein olla kiitollisia?

Vai kaikesta tästä?

Joillakin on huolta arjessaan enemmän kuin toisilla. Kuinka nämä ihmiset jaksavat? Kuinka he jaksavat huolehtia arjestaan – jopa nauttia siitä?

Arjen sankari olet mielestäni sinä, joka olet kevään yllättävien kokemusten uuvuttama, mahdollisesti työtilanteen, työttömyyden ja rahahuolien kanssa painiskeleva.

Arjen sankari olet sinä, joka aherrat auttaaksesi muiden terveyden eteen.

Arjen sankari olet sinä, joka jaksat huolehtia yksin lastesi hyvinvoinnista ja tarpeista.

Arjen sankari olet sinä, joka autat pieniä koululaisia joka päivä uuden oppimisessa, ja sinä, joka olet läsnä pienille varhaiskasvatuksen taapertajille.

Arjen sankari olet sinä, joka joudut sietämään tällä hetkellä elämää ilman läheisiä.

Arjen sankari olet sinä, joka podet yksinäisyyttä ja tsemppaat itseäsi tunteesta huolimatta.

Arjen sankari olet sinä, joka joudut sietämään tällä hetkellä elämää ilman läheisiä, pelkillä etäyhteyksillä.

Ja arjen sankari olet erityisesti sinä, joka olet joutunut kohtaamaan sortoa ja kaltoinkohtelua, ja selviät tilanteen kokemusten ja tunteiden kanssa.

Kaikki kokevat riittämättömyyden tunteita elämässään. Tunnemme usein, että emme jaksa, osaa, pärjää tai selviä kaikista niistä asioista, joita elämä meiltä vaatii.

Harvoin itse osaamme pohtia omaa elämäämme siten, mitä kaikkea hyvää ja arvokasta minulla on nyt ja mitä kaikkia asioita hallitsen. Mitä vaatimuksia, haasteita ja vuoria kiipeän yli joka päivä. Harvoin osaamme itse kiittää itseämme arjen suorituksista, tai myötätuntoisesti mielessämme halata itseämme jos asiat eivät menekään nappiin.

Me kaikki tarvitsemme kokemusta, että olen arvostettu sellaisena kuin olen.

Me kaikki tarvitsemme kokemusta siitä, että olen ok, hyväksytty ja arvostettu omana itsenäni, sellaisena kuin olen.

Aloitettaisiinko harjoittelemalla siis sitä, että opetellaan kiittämään itseämme?

Arjen sankaruutta on nimittäin se, että teet arjestasi ja elämästäsi parasta mahdollista niissä puitteissa, jotka ovat sinulle juuri nyt mahdollisia.

Ja arjen sankaruutta on mielestäni erityisesti se, ettei uupuneena vähättele tai kiellä avun tarvetta. Supersankaruutta on se, että haet apua. Suurin supervoima on uskallus pyytää tukea, kun sitä tarvitsee.

Psykologi, erityistason paripsykoterapeutti Suvi Laru nauttii pienistä hetkistä 3 hengen perheessä ja hemmottelee itseään kauniilla kengillä. Suvi on toiminnanjohtaja Parisuhdekeskus Kataja ry:ssä.

Monessa kodissa mietitään, pitäisikö lapsi laittaa päiväkotiin, jossa voi oppia toista kieltä. Kenelle sopisi kielikylpy?

– Kielikylvyn ideana on tarjota sellaiselle lapselle mahdollisuus kasvaa kaksi- tai monikieliseksi, jolla ei ole tähän mahdollisuutta kotona, Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksen professori Karita Mård-Miettinen kertoo.

Kielikylvyssä tavoitellaan toiminnallista monikielisyyttä: sitä, että lapsi pystyy toimimaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja esimerkiksi oppimaan kouluaineiden sisältöjä kahdella kielellä. Oppimisympäristö on luonnollinen, ja lapsi oppii ja harjoittelee uutta kieltä ikään kuin huomaamattaan.

Mård-Miettisen mukaan kielikylvyn hyötynä on juuri toiminnallinen kielitaito useassa eri kielessä.

– Laajemmin ajateltuna hyötynä on kaksi- tai monikielisyyden mukana tuoma varhain kehittynyt kielellinen tietoisuus.

Kielellisellä tietoisuudella tarkoitetaan sitä, että lapsi alkaa tietoisesti pohtia käyttämiään kieliä: niiden rakenteita ja merkityksiä. Kun lapsi hallitsee kaksi kielijärjestelmää ja vertailee niitä toisiinsa, kielenkäyttö rikastuu.

Lue: Puhutko päiväkotia? Testaa, osaatko salakielen lasten ympärillä!

Kielikylpy: Eväitä työelämään – ja elämään

Monikielisyys ja kielellinen tietoisuus eivät ole ainoita kielikylvyn hyötyjä. Entisten kielikylpyoppilaiden kokemuksia on tutkittu, ja on käynyt ilmi, että oppilaat ovat kokeneet kielikylvyn pääosin positiivisena ja hyödyllisenä – etenkin opinnoissa ja työelämässä.

Lisäksi moni on kokenut kielitaitonsa hyödylliseksi matkoilla sekä ystävien ja tuttavien kanssa.

Erityistä kehua on saanut käytännöllinen ja kokonaisvaltainen opetusmenetelmä: se, että opetus painottui suullisten taitojen kehittämiseen ja kieltä opittiin luonnollisella tavalla.

Opetuskielen vaihtuessa tuli ongelmia

Osa entisten kielikylpyoppilaiden antamasta kritiikistä on koskenut kielikylvyn rakennetta: toiset olisivat toivoneet lisää vieraskielistä opetusta ja toiset taas äidinkielen opetusta.

Oppilaat ovat kokeneet haasteita muun muassa matematiikan termien hallinnassa, kun opetuskieli vaihtui jatko-opintojen yhteydessä suomeen.

– Kaksikielisyys on juurikin sitä, ettei kaikkea osaa molemmilla kielillä, eli on hyvinkin luonnollista, että kestää hetken yhdistää asiat opetuskielen vaihtuessa. On myös hyvä muistaa, että kielikylpy ei poista yksilöllisiä oppimisen eroja, Mård-Miettinen kommentoi.

– Kielikylvyssä ollut oppilas ei voi tietää, olisiko hänellä ollut samoja ongelmia esimerkiksi äidinkielessä, vaikkei olisi ollut kielikylvyssä.

Kielikylpy-taustalla osalle tuli ongelmia matemaattisten termien kanssa jatko-opinnoissa.

Kielikylpy-taustalla osalle on tullut ongelmia matemaattisten termien kanssa jatko-opinnoissa.

Lue: Kielen oppiminen alkaa jo kohdussa – näin vauvan puheen kehitys etenee

Kielikylpy: Alku voi olla väsyttävä

Kielikylpy sopii kaikille lapsille, myös erityistä tukea tarvitseville, mikäli tätä tukea on saatavissa kielikylvyn puitteissa.

– Jos tukea ei ole jostain syystä saatavilla kielikylvyn puitteissa, silloin tällaista lasta ei kannata kielikylpyyn laittaa, vaan kannattaa valita päiväkoti tai koulu, jossa lapsi saa tarvitsemansa oppimisen tuen, Mård-Miettinen neuvoo.

Kielikylpy-termiä saatetaan käyttää kirjavasti esimerkiksi yksityisissä päiväkodeissa. Virallisesti kielikylvyn voi kuitenkin aloittaa aikaisintaan 3-vuotiaana, Suomessa yleensä 4–5-vuotiaana.

Ensimmäiset päivät ja viikot voivat olla lapselle väsyttäviä etenkin, jos kylpy on samalla lapsen ensikosketus päiväkotiin ja isompaan lapsiryhmään. Vanhempi voi tukea kieltä oppivaa lasta samalla lailla kuin muutenkin, eli olemalla läsnä ja kiinnostunut lapsen arjesta, päiväkotitoiminnasta ja koulunkäynnistä.

– Kielikylvyssä painotetaan sellaista vanhemmuutta, jossa tuetaan lapsen äidinkieltä ja kulttuuria monin eri tavoin, esimerkiksi juttelemalla ja lukemalla. Tärkeää on, että uskoo lapsen pärjäävän kielikylvyssä, eikä epäile lapsensa taitoja tai päiväkodin tai koulun opettajien toimintatapoja, Mård-Miettinen muistuttaa.

Jos epäilyjä herää, niistä kannattaa keskustella avoimesti päiväkodin tai koulun henkilökunnan kanssa.

Lue: Lue, laula ja loruttele – vauvan kielen oppiminen helpottuu

Vain suomeksi ja ruotsiksi

Karita Mård-Miettinen kertoo, että Suomessa on tarjolla kotimaisten kielten kielikylpyä, eli kielikylpemään pääsee suomen ja ruotsin kielillä.

Lisäksi jotkut englannin- tai ranskankieliset päiväkodit ja koulut kutsuvat toimintaansa kielikylvyksi.

Kielikylpy kestää aina perusopetuksen loppuun asti. Vaikka päiväkodissa kaikki toiminta on kielikylpykielellä, koulussa osa opetuksesta on myös äidinkielellä, mutta yhtä ainetta opetetaan vain yhdellä kielellä kerrallaan.

Alakoulun lopussa noin puolet opetuksesta on ruotsiksi ja puolet suomeksi. Lisäksi opiskellaan vieraita kieliä suomalaisen koulun kieliohjelman mukaisesti.

Lähteet: Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksen professori Karita Mård-Miettinen, Vaasan yliopiston tutkimusraportti Kielikylpy on osa minua, Katju Nuutisen pro gradu -tutkielma Koulupolut ja sosiaaliset suhteet entisten kielikylpyoppilaiden näkökulmasta

Tänään kannattaa katsoa televisiosta loistava elokuva American Sniper – varsinkin nähdäkseen mahtibudjetin tuotannossa ratkiriemukkaan köyhästi toteutetun vauvakohtauksen.

Elokuva puhutti ilmestymisvuonnaan 2014 etenkin tositapahtumiin perustuvan sotatarinansa, Clint Eastwoodin ohjaustyön ja Bradley Cooperin koskettavan pääroolisuorituksen vuoksi. Mutta netti repesi kohtauksesta, jossa Cooperin roolihahmo hoitaa pientä vauvaansa.

Kerrotaan, että kuvauspäivänä kohtaukseen oli toki osallistumassa ihan oikea ihmisvauva, mutta – kuten lapsiperheissä tiedetään – pikkuinen tuli juuri silloin kuumeiseksi. Kuvauspäivälle oli kutsuttu myös sijaistava vauvanäyttelijä, joka ei koskaan saapunut paikalle.

Elokuvalla oli lähes 60 miljoonan euron budjetti. Tämä amerikkalaissotilaan sielua syväluotaava lapsiperhekohtaus päädyttiin kuitenkin kuvaamaan vauvanukella. Valmiissa elokuvassa muovinkappale ei ehkä liiku jokaisen silmään erehdyttävän luonnollisesti.

Ei voi olla kysymättä, miten tekovauva päästettiin teatterilevitykseen asti.

Myöhemmin Bradley Cooper paljasti tv-haastattelussa, että piti kohtauksen kuvaamista vauvanukke sylissä pähkähulluna. Hän ottaa asian silti jälkikäteen huumorilla.

– Kiinnyin siihen pikkuhiljaa kovasti. Rakastuin siihen muoviolioon.

Cooper itse on sittemmin tullut vuonna 2017 Lea-tyttärensä isäksi.

American Sniper sai kuusi Oscar-ehdokkuutta muun muassa parhaan miespääosan ja parhaan elokuvan kategorioissa ja voitti yhden pystin äänitehosteista. Ainakin muovivauvan itku kuulosti aidolta.

Menestyksekäs draamaelokuva esitetään tänään maanantaina kello 21 Subilla.

Suomalaisia podcasteja, joissa keskustellaan vanhemmuuteen liittyvistä aiheista, on tällä hetkellä enemmän kuin koskaan. Kiinnostaisiko rehellinen ja rento podcast äitiydestä vai kuuntelisitko mielummin podia, jossa asiantuntijat pääsevät ääneen?

Listasimme 10 erilaista podcastia vanhemmille ja vanhemmiksi haluaville.

Mammakahvila: Syvään päähän äitibloggaajien kanssa

Kaksplussan toimittajien luotsaamassa Mammakahvila-podcastissa keskustellaan niin lastenvaatteista, sinkkuäitiydestä kuin lapsettomuushoidoista. Jaksoissa on vieraina tuttuja, paljon läpikäyneitä bloggaajia, kuten Desire Nyman ja Operaatio äiti -blogia pitävä Anette.

Podcastia voi kuunnella Kaksplus.fi-sivustolla, Spotifyssa, Apple Podcasts -palvelussa ja Androidilla.

Hey baby -podcast: Vertaistukea nykyajan äitiyteen

Hei baby on kahden melko tuoreen äidin podcast, joka lupaa tarjota vertaistukea modernin äitiyden haasteisiin. Podia luotsaavat suunnittelija Vivian Nick ja stylisti Kirsikka Simberg. Vieraana kuullaan esimerkiksi bloggaaja Nata Salmelaa, joka paljasti helmikuussa odottavansa vauvaa.

Podcastia pääsee kuuntelemaan Acast-palvelussa.

View this post on Instagram

Tähän väliin pakko sanoa, että niin ihanaa nähdä että Hei baby -kaverihaku on saanut näin hyvän vastaanoton!! Ollaan ihan fiiliksissä ja sairaan ilosia!! 🔥🔥🔥🔥(kuvassa meidän mutsipossen treffit @vivianvalpuri @juliaihminen ja @kirsikkasimberg 🐒🐒🐒)

A post shared by Hei Baby Podcast (@heibabypodcast) on Mar 3, 2020 at 4:45am PST

Ruuhkavuosirakkautta: Positiivisesti perhe-elämästä

Ruuhkavuosirakkautta-podissa keskustellaan muun muassa perheestä, työstä, parisuhteesta ja hyvinvoinnista. Podcastia pitävät äidit Krista ja Heta, ja joka jaksossa on mukana vieras, kuten Supernanny-sarjasta tuttu Pia Penttala.

Kuuntele podcastia esimerkiksi Spotifyssa tai blogissa.

Faijapodi: Podcast isien näkökulmasta

Faijapodia vetävät Koti-iskä88-sometilistään tuttu Ville Viholainen sekä kolmen lapsen isä Henry Aalto. Podcast lupaa vastata muun muassa kysymykseen siitä, mitä liikkuu isän päässä synnärillä ja leikkipuiston laidalla.

Löydät Faijapodiin täältä.

View this post on Instagram

Tältä näyttää kun karanteeniaikana yhdistää perhe-elämän ja työelämän😄👍🏻 . Uudessa Faijapodi jaksossa puhutaan karanteenikokemuksista! Miten perhe-elämän ja työelämän yhdistäminen on sujunut koronakriisin keskellä? Miten kertoa koronasta lapsille? Miksi isät ovat saaneet porttikiellon synnärille? Alkaako neljän seinän sisällä oleminen kiristää hermoja lopullisesti vai pystyykö tilanteesta löytämään myös hyviä asioita? . Linkki jaksoon biossa🎧 . @henry.aalto #faijapodi #perhe #vanhemmuus #karanteenielämää #podcastsuomi

A post shared by Faijapodi (@faijapodi) on Apr 21, 2020 at 12:11am PDT

Lapsellista-podcast: Asiantuntijatietoa vanhemmuudesta

Lapsellista-podcast on sarja asiantuntijoilta vanhemmille ja vanhemmiksi haluaville. Podcastissa pohditaan muun muassa sitä, miten pitää itsestään ja parisuhteestaan huolta vauva-aikana ja sitä, mitä pitää huomioida, kun lapsihaaveet tulevat ajankohtaisiksi.

Podia toimittaa Rea Haverinen, jonka vieraana jaksoissa ovat esimerkiksi ammattijärjestäjä Laura Holmström ja doulana toimiva Piritta Hagman.

Kuuntele podcastia Radioplayssa.

Äititreffit: podcast äitiydestä omilla kokemuksilla

Äititreffit-podcastissa keskustellaan monipuolisesti äitiyteen sekä vanhemmuuteen liittyvistä teemoista omia kokemuksia jakaen. Miltä raskaaksitulo tuntui ja mitä hankintoja vauvalle kannattaa tehdä? Keskustelua vetävät bloggaajat ja äidit Janni ja Kaisa.

Podcastia voit kuunnella esimerkiksi Spotifysta.

Jyllannin suomineito: Lasten vegaaniudesta ja vanhemmuudesta

Jyllannin suomineito -blogia pitävä, Tanskassa asuva uusperheen äiti Terhi-Anneli Koivisto, puhuu blogissaan muun muassa lasten vegaaniruokavaliosta ja siitä, mitä on olla ulkosuomalainen äiti.

Podcastia voi kuunnella Podtail-palvelussa.

Jyllannin suomineito -podi on podcast äitiydestä ja perhe-elämästä.

Terhi-Anneli Koivisto kirjoitaa Jyllannin suomineito -nimistä blogia ja toimittaa samannimistä podcastia.

Mamacitas: Rehellinen ja rento podcast äitiydestä

Mamacitas podcast lupaa rentoa ja sensuroimatonta keskustelua äitiydestä. Kuutentele esimerkiksi rehelliset synnytystarinat. Podia vetävät Pinja Mitrovitch ja Miia Vesterinen, jotka ovat pienten poikien äitejä.

Podcast löytyy esimerkiksi Soundcloudista.

View this post on Instagram

Tän katraan saaminen yhteen kuvaan osoittautui huvittavan hankalaksi. Tässä me nyt kuitenkin ollaan ylpeinä: kaksi mamacitaa ja meidän pojat. Me toivotetaan just sulle ihanaa alkanutta viikkoa. 🌻 📸: @nikistrbian ________ #maanantai #tavoitteet #unelmat #raskaus #äitiys #odotusaika #vauva #newborn #mamacitaspodcast #podcast #podcastsuomi #raskauspodcast #äitipodcast #vauvapodcast #vauva2018 #vauva2019 #vauva2020 #helsinki #suomi #mamma #mutsi #äiti #äitiysloma #vauvaarki #ruuhkavuodet

A post shared by mamacitaspodcast (@mamacitaspodcast) on Apr 26, 2020 at 11:52pm PDT

DocEmilia: Asiantuntemusta raskauteen ja vauva-aikaan

Lääkäri, yrittäjä ja kahden lapsen äiti Emilia Vuorisalmi vetää DocEmilia-podcastia, jossa keskustellaan muun muassa raskaudesta, synnytyksestä, imetyksestä ja kiintymyssuhteen kehittymisestä asiantuntijoiden kanssa.

Podcastia pääsee kuuntelemaan Acast-palvelussa.

Post-äiti: Äänessä lapsiakin

Post-äiti on Astrid Swanin ja Koko Hubaran podcast, jossa keskustellaan elämästä äitinä ja taiteilijana sekä siitä, miltä äitiys näyttäytyy politiikan, luokan ja sukupuolien näkökulmasta. Ääneen pääsevät niin tutkijat kuin tekijöiden lapsetkin.

Kuuntele podia Soundcloudissa.

View this post on Instagram

Darlings! 10. Jakso POST-ÄITIä on ulkona. 🍏linkki on biossa 🍏 Tähän tuotantokauden viimeiseen jaksoon saimme vieraaksi Märta Tikkasen. Voitteko uskoa? Olemme niin onnellisia tästä kohtaamisesta. Keskustelemme rakkaudesta kirjoittamiseen, rakkaudesta lapsiin, romanttisesta rakkaudesta ja ystävien rakkaudesta. Märta on valloittava ja viisas. Ollaan kuulolla! Kiitos että olet kuunnellut ☀️ Kaikki kymmenen jaksoa löytyy Soundcloudista ja ITUNESISTA. . . . 📸 @carolinesuinner #postaiti #postäiti #märtatikkanen #kokohubara @astridswanfinland #love #rakkaus

A post shared by Post-Äiti (@postaiti_podcast) on Apr 18, 2020 at 1:35am PDT

Lue myös: Jotain mukavampaa ajateltavaa karanteeniin? Listasimme ihan parhaat tv-sarjat lapsiperhe-elämästä

Vantaan Pakkalaan, Backaksen kartanon alueelle on suunnitteilla Muumi-sisäpuisto, joka olisi avoinna ympäri vuoden. Asiasta kertoo Vantaan Sanomat.

Noin 4 000-neliöinen puisto tulisi olemaan maailman ensimmäinen Muumi-teemainen sisäpuisto. Hankkeesta vastaa Livson Group, jonka tytäryhtiö on Naantalissa sijaitseva Muumimaailma. Muumimaailma on avoinna vain kesäisin.

Muumi-sisäpuistossa vierailisi osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan vuosittain noin puoli miljoonaa kävijää.

Backaksen alueelta on vain noin viiden kilometrin matka Helsinki-Vantaan lentoasemalle, joten puistoon odotettaisiin saapuvan pääkaupunkiseudulla asuvien lapsiperheiden ja kotimaan matkaililijoiden lisäksi paljon ulkomaisia Muumi-faneja.

Muumi-sisäpuisto auki aikaisintaan 2023

Muumi-sisäpuiston lisäksi Backaksen alueelle suunnitellaan tapahtumakeskusta, jossa voisi järjestää esimerkiksi konsertteja. Uudet rakennukset eivät uhkaa alueen historiallisia rakennuksia tai alkuperäistä miljöötä, sillä niitä turvaa suojelukaava. Parkkipaikkoja on suunniteltu hedelmäpuiden lomaan.

Backaksen alueen omistavan HOK-Elannon kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalainen kertoo Vantaan Sanomissa, että Muumipuiston ja muiden uusien rakennusten suunnittelu voisi alkaa ensi vuonna ja itse rakentaminen vuosina 2022–2023.

– Ensimmäiset rakennukset voisivat olla valmiina vuonna 2023. Se olisi aikataulu, jos kaikki menisi ihan nappiin, Karjalainen sanoo.

Lue myös: Mihin kesällä pääsee lasten kanssa? Ainakin nämä auki – ”Saimme juuri ensimmäisen luokkaretkivarauksen”

Elämme poikkeuksellisia aikoja. Talous, elinympäristömme ja arjen tutut ympyrät ovat kaikki poikkeustilassa. Minkä takia on sitten niin vaikeaa tehdä poikkeuksia perheen sisäisissä tilanteissa?

Sanakirjakin sen kertoo, että vaikka poikkeus tarkoittaa väliaikaista muutosta sääntöihin, poikkeus myös vahvistaa sääntöjä. Kun lapsilta on viety koronan myötä kaverit, harrastukset ja moni muu hauska asia poikkeusolosuhteisiin vedoten, voisi lohdukkeeksi tilalle tulla iloisiakin poikkeuksia.

Supermanina kauppaan, no miksipä ei. Tämän kerran, poikkeusluvalla.

Lupa valvoa pidempään, poikkeuksellisesti. Lupa syödä jälkiruoka ennen pääateriaa, tämän kerran. Lupa lähteä prinsessamekossa pihalle tai Supermanina kauppaan, no miksipä ei. Tämän kerran, poikkeusluvalla.

Olen huomannut, että pieni Poikkeus silloin tällöin piristää sekä lasta, että vääntämiseen kyllästynyttä vanhempaa. Pienikin ymmärtää, kun kerrotaan kyseessä olevan Poikkeus ja että huomenna koittaa paluu vanhojen sääntöjen pariin.

Olen ylpeä perheistä, joissa osataan sanoa EI. Moni väistelee kurinpitoa, koska ei halua kohdata lapsen pettymystä tai kiukkukohtausta evätessään lapsen kohtuuttomia pyyntöjä. Useilla vanhemmilla istuu kuitenkin turhan tiukassa titaaninen rutiini ja sääntövihko, mistä ei poiketa pyhänä eikä poikkeusoloissa.

Tutun menettelyn luoma turva ja hyöty ei katoa, jos tehdään joskus Poikkeus.

Aina löytyy se, jonka lapsella on ruoka-aika, päiväuniaika, nukkumaanmenoaika tai muu järkähtämätön este.

Tiedättehän ne tilanteet, kun olisi mahdollisuus tehdä jotain hauskaa spontaanisti ja aina porukasta löytyy se joka laittaa stopin koko touhulle, koska heidän lapsellaan on ruoka-aika, päiväuniaika, nukkumaanmenoaika tai joku muu järkähtämätön este lähtemiselle. Tälle seurueelle kannattaa maistattaa Poikkeusta.

Päikkärit voi ottaa lennossa, eväitä ja aterioita on kodin ulkopuolinen maailma täynnä ja jos yöunet jäävät hiukan liian lyhyiksi, ei tiedossa ole maailmanloppu, vaan maksimissaan ohimenevä känkkäränkkä, joka ei tee mittaamatonta tuhoa pyyhkäistessään ohi. Sen sijaan voi saada ihania yhteisiä muistoja, uusia elämyksiä ja unohtumattomia hetkiä ystävien ja sukulaisten kanssa, joita lapsetkin muistelevat ilolla.

Viime kesänä Nizzassa oli 35 astetta lämmintä varjossa. Olin kutsunut ystäväni lapsineen Suomesta kylään ja pyörimme keskustassa varjoja etsien, nääntyneinä ja äkäisinä. Lapset bongasivat peuhaamiseen tarkoitetun suihkulähteen, jossa paikalliset leikkivät uimapuvuissaan.

Seurasi neuvottelu, jota yllätyksekseni johdin minä, yhdessä lasten kanssa. Oli niin kuuma, että kannatti ehdottomasti tehdä Poikkeus ja päästää pennut vaatteet päällä kirmaamaan veteen, oli uikkareita tai ei. Ja näin tehtiin.

Voi sitä ilon määrää, kun sai tehdä jotain hieman kiellettyä ja jopa luvan kanssa!

Hassuttelun jälkeen kipaisimme hankkimaan kuivat vaatteet lähimmästä kaupasta ja lähdimme hyvillä mielin takaisin kotiin. Kustannus oli pienempi kuin oikean aurinkotuolin vuokra uimarannalta, mutta saavutettu ilo oli moninkertainen tavanomaiseen toimintamalliin verrattuna.

Muistot jäävät elämään ja voimme pitkään naureskella sitä päivää, kun lapsemme kuljetettiin paikalliseen tavarataloon, sylikkäin rattaissa, piilossa peiton alla, kokonaan ilman housuja. Ensi kerralla taidan mennä sinne lähteeseen itsekin, enää puuttuu se aikuisen mentävä kärry.

Inka Isotalo viettää matkalaukkuelämää 3-vuotiaan Mirella-tyttärensä ja maailmalla kilpailevan puolisonsa, ratamoottoripyöräilijä Mika Kallion kanssa.

Tänäkin vuonna järjestetään asuntomessut, joiden talokohteissa lastenhuoneet pistävät parastaan. Tutustu lastenhuoneiden sisustusratkaisuihin ja löydä inspiraatio pienokaisesi oman tilan ehostamiseen.

Lelut piiloutuvat trooppisiin hedelmiin

Dekotalo Ruudin lastenhuone on leikkisi ja värikäs. Kiinteiden kalusteiden sävymaailma on vaalea, ja huoneessa käytetty värejä piristysruiskeena. Suosikkikirjat ansaitsevat päästä esille.

Ruudin lastenhuone on hauskalla tapaa yhdistelmä hillittyä tyylikkyyttä ja oman käden jälkeä. Valkoisia pintoja virkistää sininen tehosteseinä. Lapsen lempiväri vaihtelee todennäköisesti ikäkauden mukaan eikä sillä tarvitse sivellä tunnelmaa joka pintaan.

Siivoaminen ei yleensä ole lasten mielipuuhaa. Hauskat säilytyskorit voivat jopa innostaa lajittelemaan lelut paikoilleen.

Leikkien jälkeen on hyvä vetäytyä omaan rauhaan, kun on katto pään päällä. Talopäädyt on perheen isoisän käsialaa, kertoo Ruuti-talon asukas, 28-vuotias perheenäiti Julia talon Instagram-sivuilla.

Pieni lastenhuone: Piirustuspöytä ja kaappi yhteen

Hongan Huomen-talon lastenhuoneessa pieniä asukkaita ilahduttavat eläimet kurkistelevat joka puolelta.

Toisin kuin edellisessä huoneessa, Hongan Huomen-talon lastenhuoneessa on käytetty korostetun maanläheisiä sävyjä mukaillen hirsitalon ekohenkeä.

Lastenhuoneen seinät voivat hyvin olla harmaankuultavat olematta silti kolkot. Toki suurilla hirsillä on osansa asiassa. Harmaata tasapainottuu persikkaisilla ja okran värisillä yksityiskohdilla.

Kirjoituspiste syntyy helposti pieneenkin tilaan kaapilla tai hyllyllä, jonka voi avata pöydäksi. Pieni askartelija voi tässä huoneessa istahtaa pupunkorvilla varustettuun Rabbit-tuoliin, joka on Emilia Åhmanin käsialaa. ”Somesta tuttu”, kotimaista muotoilua edustava tuoli on suunniteltu 3–7-vuotiaille lapsille.

Kohtuullisuutta kustannuksissa mutta ei ilottelussa

BoKlok-talon lastenhuoneen sisustuksesta tarkkasilmäinen panee merkille, että kaikki kalusteet ovat Ikeasta.

Puiset BoKlok-luhtitalot on suunniteltu ja toteuttu Skanskan ja Ikean yhteistyönä. Siksi kalusteet ovat Ikeasta, lapsiperheiden vannotusta sunnuntaikohteesta.

Huoneen lapsekas tunnelma houkuttelee leikkimään. Sisustus ei ota itseään liian vakavasti, kun kirkkaana väriläiskänä loistaa turkoosi metallisänky.

Lapsia arvostavassa huoneessa taulut voivat hyvin olla lasten itse tekemiä. Taiteilulle on varattu lastenhuoneen pöytä, jolta ei piirustuspaperi lopu hetkessä.

Vauva arvostaa pirteitä kontrasteja

BoKlok-talon lastenhuone kattaa kaiken tarpeellisen hoitokoreografiaan.

BoKlok-talon vauvanhuoneesta löytyy kaikki tarpeellinen hoitokoreografiaan.

Vauvanhuoneessa on huomioitu tutkittu tieto, että vauvat arvostavat selkeitä värejä. Kirkkaassa keltaisessa ei säästellä, ja musta on sille tehopari. Nurkkatuolissa voi rauhassa imettää.

Sängystä maja

Kastellin Kuori-talon lastenhuone on kuin neutraali tila, jonka leikit voivat vallata.

Kastellin Kuori-talon lastenhuoneessa vaaleapuisista kalusteista syntyy neutraali tila, jonka leikit voivat vallata.

Messualue ilman talosänkyä olisi ollut ihme – niin rakastettuja niistä on lastenhuoneissa tullut.

Majaleikit kestävät pienistä taaperoista alkaen isoiksi koululaisiksi. Sängystä saa helposti piilopaikan levittämällä sen päälle riittävän suuren lakanan tai viltin. Taskulampun valossa majassa voi lymytä ja lukea.

Minitude-hirvituoli kuuluu Jollyroomin tuotesarjaan: sen ideana on, että tuolit voi halutessaan maalata itse. Näin lapsikin pääsee osallistumaan sisustamiseen.

Pieneen tilaan mahtuu paljon

Dublionin lastenhuone on sisustettu sopivaksi isommalle lapselle, joka ei enää kaipaa leikkeihinsä tilaa.

Dublionin lastenhuone sopii hyvin isommallekin lapselle, joka ei enää kaipaa leikeilleen tilaa.

Jos huone on pieni, vaaleat sävyt ovat turvallinen valinta seinillä ja kalusteissa. Katse viipyilee vaaleanpunaisissa yksityiskohdissa. Mustat ikkunankarmit luovat herkullisen kontrastin.

Sänkyratkaisu korvaa kokonaisen kaapin säilytyksessä. Tavarat ja vaatteet järjestyvät kahdeksaan tilavaan laatikkoon sängyn alle.

Työpöytä toimii lisäksi yöpöytänä, joten sekin säästää neliöitä.

Sängyn vastakkainen seinä on vuorattu integroitavilla kaapeilla, joka osaltaan maksimoi säilytystilan.

Lue myös: 7 henkeä ja 72 neliömetriä? Moni perhe karsii nyt tilaa, tavaraa ja huoneita – ”Teinit soittelevat vaatehuoneesta”

Villieläimiä ja etelän sävyjä

Illyria-talon lastenhuone on tunnelmaltaan lämmin ja boheemi.

Okraa, vaaleaa persikka ja ruskea toistuvat lastenhuoneissa. Yhdistelmällä huoneeseen saa lämpimän tunnelman, joka voi olla vaaleanpunaista tai vaaleansinistä rauhoittavampi.

Luonnonmateriaalista punottu lelukori on pitkäikäinen, kun se soveltuu leikki-iän mentyä pyykkikoriksi tai muuhun säilytykseen.

Sänkyyn kurkkii pehmeä, iso kirahvi. Aikuiset usein karsastavat isoja, tilaa vieviä pehmoeläimiä. Toisaalta suuret pehmot käyvät myös sisustuselementistä, ja ne ovat usein pienten asukkaiden mieleen.

Nämä pitkään kestäneet trendit loistavat poissaolollaan:

Seinänkokoiset jättikuvatapetit

Lastenhuoneen kuvatapetiksi valikoituu helposti aihe, joka ei kestä esiteiniyteen.

Tiipiit ja sisäleikkimökit

Talosänky saattaa korvata lastenhuoneen majapaikan ja 2020-luvulla huone saa ylimääräisen lisäneliön lattia-alalta, joka on tähän saakka pyhitetty intiaani- tai sirkusteltalle.

Mietelausetaulut

”Ole aina itsesi, paitsi jos voit olla Batman.” Tsemppilauseet siirtyvät lastenhuoneen tekstiileistä ja tauluista toivon mukaan vanhempien arkipuheeseen.

Erilliset lukunurkkaukset ja pehmopesät

Tyynykulmaukset olivat suloisia imuroijan painajaisia. Kattoon viritetyt riipputuolit ovat työläitä, kun kalusteiden järjestystä haluaa vaihtaa.

10. Tiina, 31 – Ilmoittautui lapsensa kanssa kokkauskurssille, mutta tilaisuuden lähetessä koko sotku alkoi tuntua liian vaativalta kokonaisuudelta ja Tiina valehteli lapsen saaneen oksennustaudin, jotta saisi rahat takaisin.

9. Petri, 38 – Aina kun vapaaehtoisia tarvitaan päiväkoti-, koulu- tai joukkuetoimintaan, Petri kertoo olevansa aktiivinen jo kahdella muulla taholla, vaikka ei oikeasti tee yhtään minnekään yhtään mitään.

8. Suvi, 35 – Tuli luvanneeksi lapsilleen koiranpennun ja tuli kärttämisen palkaksi sen hankkineeksi. Haluaisi nykyään päästä koirasta eroon ja pohtii, voisiko lapsille kertoa, että koira lähti matkoille tai lapsuudenkenneliinsä.

7. Jari, 40 – Ei enää yhtään lasta, oli Jari päättänyt jo viisi vuotta sitten kolmannen lapsen kohdalla, mutta niin vain hän kymmenen kuukautta uuden parisuhteen alun jälkeen löysi itsensä taas vastasyntynyt, lämmin vauva sylissään.

6. Mia, 23 – Raahaa perhemarketista kassit kilisten vauvan valmisruokia kotiin, naksauttaa purkit auki ja kaapii soseet pitkäkaulaisella lusikalla huolellisesti muovirasioihin, leikkelee sekaan yrttejä ja kysyville tyynesti kertoo valmistavansa vauvanruoat vain itse.

5. Oskar, 33 – Kun lapsi haluaa syliin tai halaa, Oskar joka kerta kuvittelee, että hänen vanhempansa halaavat häntä, ja niin hän saa lapsuuttaan pikku hiljaa palasen kerrallaan takaisin.

4. Sara, 38 – Huutaa kotona niin paljon että kurkkuun sattuu, mutta ovenkahvan naksahdettua onkin ymmärtäväinen kärsivällinen ja hymyileväinen vanhempi, jonka takaraivossa vain hyvin harvoin jyskyttää: mitä jos joku kuuli.

3. Anni, 26 – Tilasi tammikuussa itselleen neljä viinijoulukalenteria alennusmyynnistä ja naukki niitä luukku luukulta vappuun saakka.

2. Maarit, 32 – Kun kaikkien muiden lapset menivät piiriin tanssimaan kesäleikkejä, vain Maaritin lapsi vuoroin huusi ja vuoroin imeskeli pikkukiviä, ja Maarit häpesi lastaan ja häpeämisestä myös itseään.

1. Mari, 40 – Vierasvarakeksit, tyhjiöpakatut piiraat, pakastekakut. Mari söi ne kaikki ja syö varmasti jatkossakin.

10 x 10 – nämä vanhemmat saivat kympit

Näin lukuvuoden lopussa on mukava koostaa listoja itsensä ylittäneistä yksilöistä ja mieleen jääneistä suorituksista.

10. Tiina, 31 – Ei ollut pitkään aikaan jaksanut pestä omia hiuksiaan, mutta luetteli silti joka ilta suihkussa lapselle saman litanian kuin aina ennenkin: kädet kasvot napa varpaat…

9. Petri, 38 – Päiväkoti-, koulu- tai joukkuetoimintaan tarvittiin vapaaehtoista eikä Petri taaskaan kestänyt paksua hiljaisuutta vaan nosti kätensä korkealle kohti loisteputkia.

8. Suvi, 35 – Tuli luvanneeksi lapsilleen koiranpennun ja ymmärsi samalla, ettei siis voisi tänäkään syksynä aloittaa samban alkeissa.

6. Mia, 23 – Raahasi perhemarketista vaunujen alakori rytkyen kotiin vauvanruokia, vastikkeita ja vaippoja, eilen ja tänään ja huomennakin varmasti.

5. Oskar, 33 – Kun lapsi halusi syliin kesken työnteon, Oskarin teki mieli huutaa ja tiuskia, mutta hän yhä uudelleen tallensi keskeneräisen sähköpostin ja nosti lapsen lähelleen.

4. Sara, 38 – Riuhtoi jumppatunnilla niin paljon että kaikkialle sattui, jotta jaksaisi ovenkahvan naksahdettua olla ymmärtäväinen ja melko kärsivällinen vanhempi.

3. Anni, 26 – Pakkasi syötävät, juotavat, varapöksyt, nenäliinat, lääkkeet, kuumemittarin. Kirjoitti aikataulun, puhelinnumerot ja varapuhelinnumerot. Ennakoi, loi tulevaisuuksia ja työsti skenaarioita.

2. Maarit, 32 – Kun kaikkien muiden lapset menivät piiriin tanssimaan kesäleikkejä, vain Maaritin lapsi vuoroin huusi ja vuoroin imeskeli pikkukiviä. Häpeästä huolimatta Maarit kyykistyi lapsen viereen ja kuiskasi tälle: ei ole pakko mennä.

1. Mari, 40 – Vierasvarakeksit, tyhjiöpakatut piiraat, pakastekakut. Mari söi kaikkea, mutta ei ihan loppuun kuitenkaan.

Vaikka koronatartunnat ovat hiipumaan päin Suomessa, isoja yleisötapahtumia ei voida vielä syksylläkään välttämättä järjestää. Monen lapsiperheen, odottajan ja isovanhemman suosikkimessut, Lapsimessut, siirtyvät ainakin toukokuuhun 2021.

Lapsimessut on tavattu järjestää Helsingin Messukeskuksessa joka huhtikuussa. Ensin ne siirrettiin pandemiauhan vuoksi elokuulle 2020. Tänään ilmoitettiin uudesta lykkäyksestä pitkälle ensi vuoteen.

Lapsimessujen Facebook-sivulla kerrotaan, että tälle vuodelle hankitut liput käyvät sellaisinaan ensi vuoden messuille. Halutessaan liput voi myös vaihtaa jonkin toisen Messukeskuksen messujen lippuihin.

Lapsimessujen 2020 kanssa yhtäaikaa järjestettävät OutletExpo, Eläinystäväni ja kouluikäisille suunnattu HupiCon -tapahtumat siirtyvät myös näillä näkymin toukokuulle.

– Näin suuren tapahtumakokonaisuuden valmistelu vaatii meiltä ja asiakkailtamme valtavasti varautumista. Siksi lopullinen päätös tapahtuman järjestämisestä oli tehtävä viimeistään kesäkuun alussa, sanoo Messukeskuksen markkinointi- ja viestintäjohtaja Maria Mroue tiedotteessa.

– Tämän hetken tietojen ja rajoitusten valossa joudumme siirtämään pääosin lapsiperheille tarkoitetun tapahtumakokonaisuuden elokuulta ensi keväälle

Lapsimessuilla on ollut perinteisesti tarjolla jos jonkinlaista tekemistä.

Yhtenäisessä messutilassa pienten sekä suurempienkin messuvieraiden riski saada virustartunta tai levittää sitä eteenpäin vaatisi todennäköisesti valtavasti erilaisia turvajärjestelyitä.

Lapsimessuilla on perinteisesti ollut runsaasti erilaisia leikkipisteitä ja touhumahdollisuuksia kaiken ikäisille lapsille. Tarjolla on ollut muun muassa pallojapelejä, askarteluja ja esityksiä. Eläinystävien puolella lapset ovat päässeet tutustumaan eri lemmikkeihin.

Koronakevään aikana messutunnelmaan on voinut päästä osalliseksi digitaalisesti.

– Pahinta ikävää helpottamaan järjestimme toukokuussa virtuaaliset Lapsimessut, jotka onnistuivat yli odotusten, Mroue kertoo tiedotteessa.

Lue myös: Asuntomessujen 2020 lastenhuoneet: Nämä sisustustrendit ovat nyt in – ja nämä onneksi out?

Artikkelia muokattu 4.6.2020.

Yhdistä lastenlaulun sanat oikeaan kappaleeseen. Tee testi alla!

Lähes jokaiselle vanhemmalle tulee se päivä, kun hapuillen muistelee lastenlaulujen sanoja nukutettavalle vauvalle. Miten se menikään?

Ennen pitkää tuleekin jo se päivä: Taapero rallattaa päiväkodissa oppimaansa veisua, jota et ole koskaan kuullutkaan. Ja nielet kyyneliä kirkkaan äänen kantaessa.

Lastenlaulut muuttuvat maailman myötä. 1900-luvun puolivälissä laulujen sanoissa saatettiin varoitella, että kuolo korjaa tottelemattomat lapset. Tämän päivän suosituimmat lastenlaulut ovat saattaneet saada alkunsa televisiosarjojen tunnuksina tai piirroselokuvien musiikkinumeroina.

Tunnistatko kymmenen jo legendaariseksi kasvanutta lastenlaulua, jos niiden sanoista paljastetaan vain seitsemän?

Testaa myös: Tunnistatko television lastensarjat? Tässä visassa ei ole mennyt sohva-aika hukkaan!

Testaa, oletko merkkitietoinen äiti

Anna.fi: Missä kuussa synnyit? Katso julkkisseurasi

Ahvenanmaa on lapsiperheille kiehtova matkailukohde kaikkina vuodenaikoina, mutta erityisen pop se on tänä kesänä, kun harva suuntaa lomallaan ulkomaille. Tiesitkö, että Ahvenanmaa on touko-elokuussa myös Pohjoismaiden aurinkoisin paikka?

– Ahvenanmaa on nyt kesän ykköskohde! Tunnelma täällä on kuin olisi kauempana: kotimaassa ulkomailla, toteaa Visit Ålandin matkailuneuvoja.

Toimintaa koko perheelle

Matka alkaa kun hyppäät perheen kanssa Ahvenanmaan laivaan ja nautit upeista merimaisemista. Etsitkö omaa rauhaa? Suuntaa laivan kannelle tai varaa perheellesi oma hytti.

Perillä välimatkat ovat lyhyet ja jonot harvinaisia, joten Ahvenanmaalla ehtii kokea paljon jo parissa päivässä. Vietä saarilla parin päivän miniloma, pitkä viikonloppu tai vaikka pidemmänkin aikaa ja löydä omat mansikkapaikkasi.

Suunnittelimme lapsiperheille hauskan ja helposti toteutettavan 1-4 päivän loman Ahvenanmaalla.

Kahden yön miniloma Maarianhaminassa ilman autoa

Maarianhaminassa paikasta toiseen pääsee helposti kävellen, sillä etäisyydet ovat lyhyitä. © Google Maps

Matkapäivä 1

Syö hyvin ÅSS Paviljongen -ravintolassa

ÅSS Paviljongen on paikallisen purjehdusseuran vanha, historiallinen Lars Sonckin suunnittelema paviljonkirakennus, ravintolasta on aurinkoinen terassi ja mahtava näköala merenlahdelle ja Pommern-laivalle. ÅSS Paviljongenissa tai viereisessä pizzeriassa Pub Albinissa lapsetkin syövät hyvän lounaan tai päivällisen.

ÅSS Paviljongen -ravintola satamassa © Visit Åland

Kokeile frisbeegolfia

ÅSS Paviljongenin vieressä sijaitsee yhdeksänväyläinen frisbeegolfrata, kenestä kruunataan perheen frisbeegolfmestari? Kiekkosetin voi lainata Visit Ålandin matkailuneuvonnasta.

Kiipeä vesitorninmäelle

Kiipeä frisbeegolfradan vieressä sijaitsevalle Badhusbergetin näköalakukkulalle, joka tarjoaa erinomaisen levähdyspaikan ja huikean näkymän kaupunkiin ja Ahvenanmerelle. Näetko Ruotsiin asti?

Vesitorninmäki © Visit Åland

Matkapäivä 2

Vieraile museolaiva Pommernissa

Koe merimatka seilorina Pommern-museolaivassa, joka on yksi Ahvenanmaan ykköskohteista. Näyttely valottaa 1930-luvun laivaelämän ja samalla ahvenanmaalaisen merenkulun historiaa.

Pommern-museolaiva © Visit Åland

Näe aito merirosvolippu!

Museolaiva Pommernin vieressä sijaitseva Ahvenanmaan merenkulkumuseo kertoo Ahvenanmaan merenkulusta ja kokoelmassa on muun muassa aito merenrosvolippu! Pommern-laivaan ja merenkulkumuseoon pääsee samalla lipulla.

Ahvenanmaan merenkulkumuseo © Ålands sjöfartsmuseum

Rantaleikkejä Lilla Holmenilla

Lilla Holmen on Maarianhaminan keskustan tuntumassa sijaitseva lasten oma saari, jossa voi uida, leikkiä hiekkarannalla, kiipeillä merirosvolaivassa tai tutustua lintutaloon. Sateisena päivänä voit poiketa Mariebadin kylpylään ja täällä voi myös uida meressä. Muista pakata uikkarit mukaan!

Lilla Holmen © Visit Åland

Matkapäivä 3

Maarianhaminan Merikortteli

Merikorttelissa voit tutustua veneenveistoon ja muihin perinteisiin kädentaitoihin ja vierailla veneenrakennusta ja moottoreita esittelevissä museoissa. Hanki samalla ahvenanmaalaisia herkkuja ja matkamuistoja SALT-käsityöläistalosta, ja maistele Ahvenanmaan pannukakkua jossakin keskustan söpöistä kahviloista.

Merikortteli Visit Åland

Jäikö vielä aikaa lisäseikkailulle?

Vain puolen tunnin ajomatkan päässä Maarianhaminasta löytyy vierailemisen arvoisia kohteita lapsiperheille. © Google Maps

Matkapäivä 4

Pura energia perhepuistossa tai keskiaikaisessa linnamiljöössä

Maarianhaminasta on vain puolen tunnin bussi- tai automatka Kastelholman keskiaikaiselle linnalle tai pääsaaren länsiosassa sijaitsevaan Eckerön Smart Park -perhepuistoon. Matkalla voi ihastella Ahvenanmaan kaunista maaseutua ja perillä riittää puuhaa vaikka koko päiväksi. Bussiaikatauluja voi tiedustella Visit Ålandin matkailuneuvonnasta tai www.alandstrafiken.ax.

Kastelholman linna © Visit Åland

Eckerön Smart Park © Visit Åland

Katso lisää vinkkejä lasten kanssa lomailuun Ahvenanmaalla!

Tänä vuonna paikalliset asukkaat ja yrittäjät ovat kiinnittäneet erityistä huomiota hygieniaan ja muihin käytännön järjestelyihin, jotta voisit lomailla täällä turvallisin mielin. Kiitos, että huolehdit omasta ja toisten terveydestä kun vierailet saarillamme.

Visitaland.com
#visitåland

Tatu ja Patu -kirjojen tekijäpariskunta Aino Havukainen ja Sami Toivonen päättivät tänä keväänä, että he eivät enää lennä. Kyse ei ole mielenilmauksesta tai lentolakosta vaan siitä, että Aino ja Sami eivät enää pystyneet perustelemaan lentomatkustamisen tarvetta itselleen.

– Totesimme, ettei meidän ole pakko lentää minnekään. Totta kai myös ilmastosyyt ovat päätöksen taustalla, Aino kertoo.

Päätös ei ollut aivan helppo. Ainolla ja Samilla ei ole koskaan ollut suurta hinkua etelän lämpöön, mutta he rakastavat suurkaupunkeja.

– Olemme kuitenkin ehtineet käydä elämämme aikana monissa jännittävissä paikoissa. Pohdimme sitä, kuinka monta matkaa ihminen elämänsä aikana oikeasti tarvitsee, Sami sanoo.

Viimeksi Aino ja Sami lensivät pari vuotta sitten, kun he kävivät työmatkalla Budapestissa. Mukana matkustivat myös pariskunnan tytöt, jotka ovat nyt 16- ja 18-vuotiaita. Ainon ja Samin perheessä on usein yhdistetty vanhempien työmatkat ja perhelomat.

Toisaalta kirjailijapariskunta ei kuitenkaan ole lentänyt elämänsä aikana ihan hirveän paljon. Ainoa kaukolennot, jotka Sami ja Aino ovat koskaan lentäneet, ovat olleet lomamatka New Yorkiin ja yksi työmatka ja kaksi adoptiomatkaa Kiinaan, jossa heidän tyttärensä ovat syntyneet.

Onko aina pakko matkustaa minnekään?

Edes silloin, kun tytöt olivat pieniä, Ainon ja Samin perhe ei lähtenyt jokaisella lomallaan ulkomaille. Sen sijaan he matkailivat kotimaassa. Joka vuosi perhe suuntasi esimerkiksi maatilalomakohteeseen.

– Yhdessäolo on ollut aina meidän perheen juttu. Hauskuus on löytynyt perheen sisäisestä toiminnasta. Pelaamme esimerkiksi paljon lautapelejä, Sami kertoo.

Aino ja Sami ovat pohtineet paljon sitä, että onko lomalla pakko matkustaa minnekään.

– Matkustaminen voi olla mieltä avaavaa, mutta kivaa voi olla muutenkin. Ehkä koronapandemiakin on vaikuttanut osaan ihmisistä niin, että on huomattu, ettei jatkuva liike ole välttämätöntä, Aino miettii.

Matkoilta haetaan usein elämyksiä ja arjesta poikkeavia kokemuksia. Mieleenpainuvia muistoja voi kuitenkin kartuttaa myös muilla tavoin.

– Me esimerkiksi saamme adrenaliiniryöppyjä pakohuonepeleistä, Sami sanoo.

Aino Havukainen ja Sami Toivonen kirjoittavat Tatu ja Patu -kirjoja kotonaan Sastamalassa.

Aino Havukainen ja Sami Toivonen kirjoittavat ja kuvittavat Tatu ja Patu -kirjoja kotonaan Sastamalassa.

Aino Havukainen ja Sami Toivonen eivät tuomitse muita

Junamatkustaminen on aina ollut Samille ja Ainolle mieluinen matkustustapa. Junalla matkataan myös uudessa Tatu ja Patu – Kovaa menoa kiskoilla -kirjassa (Otava).

Viime kesänä koko perhe teki yhteisen reissun junalla Kööpenhaminaan. Hotellissa oli uima-allas ja viidakkomainen sistustus. Perhe huomasi, että eksoottista tunnelmaa voi saada myös naapurimaista.

Toisaalta junalla pääsee myös tutustumaan kaukaisempiin maihin, jos matkan kesto ei ole este.

– Olemme haaveilleet tekevämme jonain päivänä junamatkan Siperian halki Kiinaan, Sami kertoo.

Vaikka esimerkiksi kirjojen ja elokuvien kautta voi päästä tutustumaan erilaisiin kulttuureihin, paikan päällä käyminen kuitenkin lisää ymmärrystä muista maista vielä enemmän.

– Mutta toisaalta massiivinen siivu ihmisten matkustamista on, että lennetään lämpöön all inclusive -hotelliin eikä kulttuuria katsomaan. Tietysti ymmärrän, että monelle tällaiset matkat voivat olla kaivattua hermolepuutusta, Sami sanoo.

– Tämä on meidän valintamme, eikä muiden matkustaminen ärsytä meitä. Emme vain itse enää pystyneet keksimään syitä, miksi meidän pitäisi matkustaa lentäen minnekään, Aino lisää.

Autosta luopuminen tekisi elämästä pienellä paikkakunnalla haastavaa

Lentomatkustamisesta Aino ja Sami pystyivät luopumaan mutta autosta eivät. Auto on Sastamalassa asuvalle perheelle välttämättömyys.

– Kun aikoinaan muutimme tänne, totesimme, että yhtälö, johon kuuluu omakotitalo ja lasten harrastukset pienellä paikkakunnalla, ei toimi ilman autoa, Aino kertoo.

Autolla kuitenkin ajetaan vain silloin, kun sitä oikeasti tarvitaan. Aino ja Sami välttävät turhia ajoja ja suunnittelevat kauppareissut niin, että samalla kerralla ostetaan useamman päivän ruoat sekä mahdollisesti myös muut hankinnat, kuten multasäkit puutarhaan.

– Jos jotain unohtuisi kauppareissulta, minulla olisi suunnattoman suuri kynnys lähteä hakemaan sitä autolla, oli sää mikä vain, Sami kertoo.

Sen sijaan jompi kumpi voisi pyöräillä lähikauppaan. Pariskunta tekee välillä ostoksia myös pyörällä. Samin polkupyörään on hankittu peräkärry, johon mahtuu tarvittaessa kolmekin kassillista ostoksia.

Aino Havukainen ja Sami Toivonen korostavat sitä, ettei aivan kaiken suhteen tarvitse olla ilmastosyistä ihan täysin ehdoton. He eivät enää lennä, mutta käyttävät autoa tarpeen mukaan ja syövät kasvis- ja vegaaniruoan lisäksi silloin tällöin lihaakin.

– Kokonaisuus ratkaisee ihan kaikessa, Aino sanoo.

Lue myös: Vauva tuli, ostolakko alkoi – näitä asioita Valkeilat eivät enää osta

Lastenkirja lahjaksi? Me valitsisimme jonkin näistä – 10 tärppiä, joita lapsemme rakastavat

Kaksplus kuuluu samaan konserniin Kustannusosakeyhtiö Otavan kanssa.

Nyt on käsillä loma. Se on aikaa itselle.

Lomalla keräät voimia ja lataat akkuja. Sitä tarvitaan nyt erityisesti, kun olemme joutuneet kaikki uuden äärelle. Olet ehkä venynyt äärirajoille ja luonut uutta. Tai arkikalenterisi on ammottanut tyhjää täynnä.

Ja nyt. Nyt on käsillä kesä, jossa on höllennetty rajoja ja rajoituksia.

Muuttuiko kaikki? Onko tapaaminen mahdollista? Onko läheisyys mahdollista? Voiko akkuja nyt aidosti ladata ilman ylimääräisiä murheita?

Lomalla on tilaa kohdata toinen, katsella tuttua naamaa 24/7.

Kriisitilanteet kuormittavat äärettömästi mielen kestokykyä. Monella on kummallisen kevään jäljiltä turnausväsähtäminen, vaikka jo normaalistikin loma-aika haastaa perhe- ja erityisesti parisuhdetta. Lomalla on tilaa kohdata toinen, katsella tuttua naamaa 24/7. Silloin joutuu helposti sen todellisuuden äärelle, onko toinen etääntynyt vai vieläkö osataan leikkisästi nauraa meidän yhteisille jutuillemme.

Nyt on siis käsillä erityinen riski parisuhdevaikeuksille ja vuorovaikutuksen ongelmille kotona, sillä toisen naamaa on kenties katseltu jo liikaakin.

Mutta loma tulee joka tapauksessa. Mikä tekee sinun lomastasi erityisen – ajan, jonka muistaisit lomana, etkä vaan pandemian jälkeisenä hieman helteisempänä jaksona?

Tekee hyvää pohtia täydellistä lomaa. Yhdelle se on löhöilyä rantapyyhkeellä, toiselle elämyksestä toiseen juoksemista kuin hailegebrselassie.

Onko sinun unelmakesäsi juhlia vai erämökkeilyä? Onko se ulapalle tuijottamista vai grilliherkkuja yllätyskekkereissä? Mieti mitä toivoisit, jotta aidosti kokisit lomailevasi.

Voisiko edessä olla sittenkin elämäsi tärkein ja ikimuistoisin kesä?

Jokaisella perheenjäsenellä on omat lomatarpeet ja -toiveet, miten päästä pois arjesta ja saada mielen ja kehon lepoa. Sinäkin joudut jälleen joustamaan, mutta pidä tänä kesänä kiinni edes jostain lepoloman jutuistasi. Muista katsoa sinitaivaalle ruohikossa maaten ja kiitä itseäsi – kaikesta mitä olet jaksanut.

Vaikka Bahaman-matka ei nyt odotakaan, voisiko tämän kesän viettää tässä ja nyt?

Voisitko nähdä kumppanisi vierellä uudenlaisin kesäsilmin ja heittäytyä kauniin päivän kunniaksi flirttiin?

Voisiko edessä olla sittenkin elämäsi tärkein ja ikimuistoisin kesä?

Töihin paluu lähestyy, mutta pienen, alle kolmevuotiaan, vieminen päivähoitoon arveluttaa. Olisipa ihanaa, jos pikkuinen voisi vielä viettää päivänsä kotosalla tutun aikuisen kanssa. Voisiko mummo hoitaa lasta?

Millainen korvaus isovanhemmalle järjestettäisiin?

Omasta kukkarosta ei monikaan pysty kaivamaan muutamaa satasta suurempaa korvausta kuukauden hoitorupeamasta.

Onneksi Kelalta voi saada lisäavustusta, jos lapselle palkkaa yksityisen hoitajan. Se, millaista tukea lapsenvahdille kannattaa hakea, riippuu muun muassa asuinkunnasta. Vaihtoehdot ovat:

yksityisen hoidon tuki
kotihoidon tuki

Pk-seudulla kunnat tukevat hoitajan palkkaamista

Yksityisen hoidon tuki on kannattavin pääkaupunkiseudun suurissa kunnissa. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla pikkulapsiperheille maksettavan kuntalisän määrä on suuri. Se johtuu siitä, että pääkaupunkiseudulla päiväkotipaikat ovat kiven alla.

Tukea saa yksityisen päiväkodin käymiseen tai lastenhoitajan palkkaamiseen. Silloin isovanhemmalle määritellään palkka ja hänen kanssaan tehdään työsopimus. Tuki menee Kelalta suoraan sille, jolta perhe lapsensa hoidon ostaa – esimerkiksi suoraan mummon tilille.

Yksityisen hoidon tuki koostuu:

hoitorahasta
hoitolisästä, johon vaikuttavat perheen tulot
mahdollisesta kuntalisästä.

Helsingissä yksityisen hoidon tukea voi saada alle kolmevuotiaan hoitoa varten vuonna 2020 maksimissaan 918,54 euroa kuukaudessa. Tämä edellyttää, että perhe saa myös täyden hoitolisän. Sen voi selvittää Kelan laskurilla. Lisä on maksimissaan 146,29 euroa kuukaudessa.

Jos tulot ovat niin hyvät, ettei hoitolisään ole oikeutta, tukea saa silti 772,25 euroa kuussa.

Jos perhe on uusperhe, hoitolisään eivät vaikuta uuden puolison tulot ellei tämä ole lapsen huoltaja. Tukihakemuksen tekemisen ja isovanhemman kanssa työsopimuksen solmimisen hoitaa lähivanhempi.

Kun mummo hoitaa lasta Kelan tuella, tarvitsee laatia työsopimus. Palkka voi esimerkiksi olla suunnilleen Kelan tuen summa.

Entä jos lapsen sisarus käy kunnan päiväkodissa?

Se ei ole este yksityisen hoidon tuelle. Tukihakemus tehdään aina yhdestä lapsesta kerrallaan. Toki isovanhempi voi hoitaa myös perheen toista lasta kotona. Hänestä tehdään erikseen oma tukihakemuksensa.

Myös lapsen loma-ajalta, esimerkiksi heinäkuulta, saa yksityisen hoidon tukea, jos työsopimuksessa on määritelty, että hoitomaksu maksetaan silloinkin.

Mummo hoitaa lasta: Kotihoidontuki kannattaa pikkukunnissa

Jos asuu kunnassa, jossa yksityisen hoidon kuntalisää ei jaeta yhtä avokätisesti kuin pääkaupunkiseudulla, kannattavinta on maksaa hoitajalle kotihoidon tukea.

Myös kotihoidon tuki muodostuu:

hoitorahasta
hoitolisästä, johon vaikuttavat perheen tulot
mahdollisesta kuntalisästä.

Alle kolmevuotiaasta lapsesta kotihoidon tukea maksetaan 341,69 euroa kuussa. Hoitolisä on maksimissaan 182,86 euroa kuukaudessa. Eli maksettavaa tukea saisi tällöin 524,55 euroa.

Kaikki kunnat eivät maksa kuntalisää. Voit selvittää oman kuntasi tilanteen Kelan laskurilla.

Miten käy isovanhemman eläkkeen?

Mutta jos mummo tai pappa saa eläkettä, voiko hän samalla ansaita lastenhoitohommilla? Selvitimme Kevan (aiemmin Kuntien eläkevakuutus) määrittelemiä ehtoja, jotka isovanhemman tulee huomioida ennen lastenhoitajaksi ryhtymistä.

Vanhuuseläkkeellä tai osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä ei ole mitään tulorajaa sille, kuinka paljon töitä voi tehdä.

Isovanhempi tarvitsee kuitenkin kaksi veroprosenttia: toisen eläkettä varten ja toisen palkkatuloa varten, sillä eläkkeen verotus on erilaista kuin palkan.

Jos taas isovanhempi on työkyvyttömyyseläkkeellä, töitä tekemällä saa ansaita 40 prosentin verran eläkettä edeltävästä keskiansiosta tai vähintään 834,52 euroa kuukaudessa vuonna 2020.

Täysi työkyvyttömyyseläke on mahdollista muuttaa osatyökykyeläkkeeksi, jos työansio on yli 40 prosenttia tai alle 60 prosenttia eläkettä edeltävästä ansiosta. Ehtona tälle on, että työ kestää arviolta ainakin vuoden verran.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätöksessä ilmoitetaan henkilökohtaiset ansaintarajat.

Näin hoidat työnantajamaksut – ei niin vaikeaa, kuin luulisi

Ennakonpidätyksen yksityisen hoidon tuesta hoitaa Kela. Jos vanhemmat maksavat vielä tuen lisäksi ylimääräistä palkkaa isovanhemmalle, tulee vanhempien hoitaa tästä summasta ennakonpidätys verottajalle.

Entä kaikki muut pakolliset työnantajamaksut? Miten niistä voisi ikinä selvitä, jos ei omaa taustaa kirjanpitäjänä?

Helpotukseksi on olemassa verkkopalveluita, jotka laskevat ja hoitavat sivukulut lähes automaattisesti. Esimerkiksi Palkkaus.fi-järjestelmä antaa hoitaa vakuutukset samaa kautta ja ilmoittaa palkanmaksutiedot kansalliseen tulorekisteriin.

Esimerkkilaskelma kuluista:

Helsinkiläinen perhe maksaa 65-vuotiaalle isovanhemmalle yksityisen hoidon tuen perusosan. Se on 772,25 euroa kuussa.

Tuosta summasta työnantajamaksuja koituu noin 150 euroa. Tämä perheen on siis pulitettava omista varoistaan.

Perheen kannattaa huomioida, että kotitalousvähennystä ei voi saada, jos lapsen hoitajan palkkaamiseen käyttää Kelan tukia.

Lähteet: Kela, Keva, Verohallinto, Palkka.fi ja Helsingin kaupunki

Huomioi pandemia-aika

Yli 70-vuotiailla on selvästi muita suurempi riski sairastua vakavaan koronavirustautiin.

Suomen hallitus suosittelee yli 70-vuotiaita yhä välttämään fyysisiä kontakteja oman harkinnan mukaan. Suositus on voimassa toistaiseksi.

Lue myös: Hävettääkö pyytää taas isovanhempia lastenhoitoon? Se on turhaa: 2020-luvun mummot ja papat haluavat auttaa+

Britannian yleisradion, BBC:n, aamun tv-lähetyksessä koettiin hulvattomia hetkiä: pieni lapsi keskeytti uutislähetyksen sisustuspohdinnoillaan.

Tohtori Clare Wenham oli juuri uutisankkurin haastateltavana etäyhteyden välityksellä, kun hänen tyttärensä ilmestyi olan taakse.

– Mikä hänen nimensä on? tytär kysyi.

Uutisankkuri esitteli itsensä tytölle Christianiksi. Hän on koko nimeltään Christian Fraser.

Hymyilevä äiti jatkoi vastaamistaan Fraserin esittämiin kysymyksiin Englannin koronarajoituksista. Tytär kuitenkin yrittää kiivetä samalla äitinsä syliin, josta hänet nostetaan lempeästi hetkeksi syrjään.

Kamerassa näkyy edelleen taustalla puuhaileva tytär, joka selvästi edelleen juttelee äidilleen samalla, kun yrittää asetella yksisarvistaulua mieleiselleen paikalle.

"Mummy, what's his name?"
The moment Dr Clare Wenham's daughter interrupted her live on TV 🦄https://t.co/n5MtB4cZ7D pic.twitter.com/qklWjSKOlm

— BBC Breakfast (@BBCBreakfast) July 2, 2020

Wenhamin päätettyä vastauksensa kysymykseen Christian kysyi, mikä tytön nimi on.

– Hän on Scarlett, äiti kertoo hymyillen.

Niinpä uutisankkuri alkaa puhutella tyttöä.

– Scarlett, taulu lienee parempi alahyllyllä, uutisankkuri huikkaa.

– Ja yksisarvinen on mitä ihanin, hän lisää.

Wenhamia ja uutisankkuria naurattaa lapsen hämmentynyt pohdinta, kun hän katselee alahyllyä mietteliäästi.

Sen jälkeen tyttö puhuttelee uutisankkuria:

– Christian, olen päättänyt, minne haluan sen laittaa. Asetan sen sinne, mihin äiti haluaa sen.

Niinpä taulu päätyy ainakin hetkeksi hyllyyn.

– Tämä on ollut informatiivisin haastatteluni koko päivänä, uutisankkuri nauraa.

Osuvaa tilanteessa oli se, että tohtori Wenham oli hiljattain julkaissut jutun British Medical Journal -lehdessä henkilökohtaisen elämän ja työelämän yhteentörmäyksestä korona-aikana.

Samaisen BBC-uutistalon haastattelussa analysoitiin Korean poliittista tilannetta 2017. Professori Richard E. Kelly vastaili etäyhteydellä toimittajan kysymyksiin tajuamatta ollenkaan, kuinka pienet lapset luikahtavat isän työhuoneeseen.

Ei ollut yllätys, että koronakriisin etätodellisuuden aikaan haastateltiinkin koko Kellyn perhe. Nyt meillä on pikku Scarlettin myötä myös aivan tuoretta muisteltavaa aikakaudesta, jolloin etätyö saapui moneen kotiin!

Lue myös: Taapero etätöissä on henkisesti paha paikka – Psykologi: Lapselle tilanne on käsittämätön

Burn out voi yllättäen koetella ihan vain kotona. Vanhempainvapaa on kaikkea muuta kuin vapaata – eikä äitiysloma ole loma, vaan kotona tehtävää työtä.

Mikä kotona uuvuttaa?

Aikuiskontaktien vähäisyys ja samanlaisina toistuvat arkirutiinit voivat väsyttää.
Taustalla saattaa olla aiempaa masennusta ja ahdistusta, joka nousee pintaan elämänmuutoksen myötä.
Elämäntilanne tai parisuhde aiheuttaa kohtuuttoman paljon stressiä.
Lapsen hoitaminen ja kasvattaminen on haastavaa.
Joskus äitiyteen yhdistyy syyllisyyden tunne, joka syö energiaa.

Kohtuuttoman kova stressi on perhe-elämän riski numero yksi. Se kannattaa torjua ennen kuin se pääsee valtaan.

Viime syksynä julkaistu aivotutkimus kertoo, miten vanhemman stressi heikentää lapsen ja vanhemman välistä yhteyttä. Mitä enemmän vanhempi potee stressiä, sitä vähemmän hänellä on kapasiteettia saada yhteys lapsen mieleen ja tarpeisiin. Mitä heikompi yhteys vanhemmalla on lapseen, sitä stressaavampaa perhe-elämä on. Näin syntyy perheen stressikierre.

Lastenhoito ja kasvattaminen alkaa itsestä välittämisestä. Kun äiti tykkää omasta elämästään ja jaksaa sekä lapsen tunteita että arkea, lapsi voi kasvaa ja oppia uusia asioita luottavaisin mielin.

Äidit tottuvat laittamaan lasten tarpeet omiensa edelle.

Äitiys tekee naisesta urhean ja haavoittuvan. Äidit tottuvat laittamaan lasten tarpeet omien tarpeidensa edelle. Äitiyden ei kuitenkaan pitäisi olla sitä, että nainen kadottaa kaikki muut puolet itsestään ja uhraa inhimilliset tarpeensa.

Vanhemmuudessa uupumista voi ennaltaehkäistä ja hoitaa. Uupumuksen hoitoon löytyy kotikonsteja, jotka auttavat keventämään perheen tunne- ja työkuormaa:

1. Sinulla on oikeus ja velvollisuus levätä

Väsymys ja unenpuute eivät ole luonnollinen osa pienten lasten vanhemmuutta. Valitettavasti yhteiskuntamme on rakennettu oletuksen varaan, että vanhemmuus pitäisi hoitaa vajailla yöunilla. Äidit ja isät tarvitsevat unta ja lepoa kuten kaikki muutkin ihmiset.

Varjele untasi, se on yksi arvokkaimmista voimavaroistasi vanhemmuudessa. Jos et saa nukuttua kahdeksan tuntia vuorokaudessa, kutsu apujoukkoja. Vanha, kulunut mutta arvokas neuvo: yritä levätä ja rentoutua aina kun lapsesi nukkuu.

2. Anna itsellesi lahja joka päivä

Itselle annettu lahja voi olla mitä tahansa, mikä tuottaa sinulle hyvää mieltä. Rauhallinen kahvihetki, rentoutumista yksin uimahallin höyrysaunassa, hyvä leffa tai kauniisti katettu lounas rakkaudella sinulta sinulle.

Olennaista on, että tiedostat antavasti itsellesi lahjan. Arvosta ja nauti lahjahetkistä joka päivä. Itseään arvostava ja rentoutunut nainen jaksaa paremmin arjen haasteita.

Lue myös: Miksi juuri äidit uupuvat lapsiperhearjessa?

3. Muista, että kotiäitiys on työtä

Joskus äidit keräävät itselleen lukuisia projekteja vanhempainvapaan aikana suoritettavaksi. Pitäisi suorittaa opinnot loppuun, vaikuttaa somessa, sisustaa, remontoida, rakentaa… Äitiys on 24 tunnin työvuoro seitsemänä päivänä viikossa. Se on väistämättä intensiivistä fyysistä ja psyykkistä työtä. Äiti organisoi, pesee, siivoaa, kokkaa, pukee ja johtaa.

Jos kaiken tämän rinnalla täytyy vielä ylläpitää blogia, opiskella tutkinto tai rakentaa omakotitalo, burn out saattaa väijyä niskan takana.

4. Tee uusi työnjako!

Piirrä paperille piirakka ja jaa se viipaleiksi sen mukaan, paljonko käytät vuorokaudessa aikaa lapsiin ja kotiin liittyviin tehtäviin, rentoutumiseen, nukkumiseen, yhteydenpitoon ystäviin ja sukulaisiin sekä itsesi kehittämiseen. Voit pyytää kumppaniasi piirtämään oman ajankäyttö-piirakkansa.

Miten jakaisitte ajankäyttöä perheessä niin, ettei burn out kolkuta sen enempää työssäkäyvälle kuin kotivanhemmallekaan?

Verratkaa piirroksia. Onko työnjako reilu? Kuormittuuko jompikumpi liikaa? Milloin teillä on vapaapäivä vanhemmuudesta?

Tutki ajankäyttöä. Miten voisit jakaa tehtävät ja ajankäyttösi niin, että päivät olisivat kevyempiä ja hauskempia?

5. Tunnista stressioireesi ja tasaa ne heti

Hyvä stressinhallinta alkaa omien yksilöllisten stressioireiden tunnistamisesta. Kiinnitä huomiota, millä tavalla sinä stressaat ja miten se vaikuttaa käyttäytymiseesi kotona. Kun tunnet stressioireesi, opit aloittamaan stressihormonien tyynnyttämisen ennen kun stressi pääsee valloilleen.

Mieti terveellisiä ja viisaita keinoja stressin tasaamiseen. Hyvä ruoka, kävelyretki metsässä, hikitreeni, ystävän tapaaminen – mikä sopii sinulle parhaiten?

Lue myös: Unettomuus alkoi vauvan syntymästä ja sysäsi Hannan, 36, vuosien kierteeseen

6. Varaa kalenterista huolitunti

Ihmissuhteet ja huolet painavat välillä mieltä. Huoliajatukset varastavat aikaa ja huomiota lapsilta. Vaikka kyse on aidoista, isoista huolista, tunteiden ei kannata antaa vallata koko päivää eikä yöunia. Varaa kalenterista huolitunti, jonka käytät ongelmien pohtimiseen ja ratkaisuun. Kaikki muut vuorokauden tunnit voit keskittyä mukavampiin asioihin.

7. Selätä burn out: Metsästä aikuiskontakteja

Kun juttelee kaikki päivät lapsille ja lapsista, elämä voi muuttua kapeaksi. Meikkaaminen ja hiustenlaitto tippuvat pois aamurutiinien listalta. Huomaat ehkä kulkevasi viikosta toiseen samoissa kotivaatteissa.

Välillä tekee aivoille ja ihmissuhteille hyvää käydä keskusteluja muustakin kuin lapsista. Ja kun antaa peilin edessä hetken ulkonäölleen, tuntuu kuin antaisi konkreettisen hetken ihan itselleen.

8. **Anna itsellesi lupa olla paljon muutakin kuin äiti**

Osa naisista kokee vaikeaksi keskittyä pelkästään kotiäitiyteen. Tämä voi johtua siitä, että jokin muu puoli identiteetistä on erityisen vahva: työminä, someminä, harrastusminä tai kaveripiirin minä. Jotkut naiset puolestaan omistautuvat äitiydelle niin paljon, että kaikki muu jää varjoon, myös parisuhde ja seksuaalisuus.

Hauskan äitiyden juju piilee siinä, miten rohkeasti nautit identiteettisi kaikista puolista.

Pienten lasten äitiys on intensiivinen ja haastava elämänvaihe. Aikaa, energiaa ja mielenkiintoa ei välttämättä riitä juuri muuhun kuin lapsista ja perheestä huolehtimiseen. Yksi hyvinvoivan ja hauskan äitiyden jujuista piilee siinä, miten rohkeasti nautit identiteettisi kaikista puolista: Olet äiti, kumppani, ystävä, tytär, pikkutyttö ja aikuinen nainen, oman alasi ammattilainen. Lapset eivät ole syy, miksi kaikki muu elämä jää elämättä.

9. Vahvista äitiyden itsetuntoasi

Äitiys voi vahvistaa itsetuntoa – tai pistää itsetunnon koetukselle. Kun vanhemmuus on vaikeaa tai vanhemmuuttasi arvostellaan, saatat tuntea, ettet ole mitään, jos et ole oikeanlainen, pärjäävä ja osaava superhyvä äiti. Joskus äitiys haavoittuu, mutta se ei katkea.

Äitiys on pitkä tie, johon mahtuu monenlaisia vaiheita, seesteisiä ja haavoittuvia kausia. Lapsesi ovat aina sinun lapsiasi, tapahtui mitä tahansa. Äidit parantavat haavansa ja kantavat arpensa. Äidit rakastavat lapsiaan sitkeästi, silloinkin kun äidin rakkautta koetellaan ja arvostellaan.

Jotain mukavampaa ajateltavaa karanteeniin? Listasimme ihan parhaat tv-sarjat lapsiperhe-elämästä

Pyöriikö TV:ssä lastenohjelmaa aamut illat? Tässä visassa voitat kaikki!

Huippusuosittu Ryhmä Hau – mahtavat Mahtipennut poistuu Areenasta: Yleltä hyviä uutisia faneille